Been a good girl

Otsikkokuva.jpg

KILTIT LAPSET SAAVAT LAHJOJA. JA AIKUISET MYÖS. Lapseni myötä olen alkanut entistä enemmän kallistua sille suunnalle, että lapsille voi kyllä ostaa jouluna lahjoja, mutta ei lahjojen ostamisessa aikuisille ole mitään järkeä. Jokainen voi ostaa itse itselleen kaiken sen, mitä haluaa ja tarvitsee, ja jos siihen ei itsellä ole varaa, siihen ei takuulla ole minullakaan varaa!

Käänsin kuitenkin kelkkani, jälleen. Hyvin mietityssä, lahjan saajalle tarkoin valitussa, lahjassa on hyvinkin järkeä – olipa saaja sitten aikuinen tai lapsi.

Kirjat.jpg

Mitä minä sitten sain lahjaksi?

  • Kolme kauneudenhoitoa käsittelevää kirjaa: Mariela Sarkima – Make up Bible, Lauren Conrad – Beauty – Kaikki kauneudesta, Vogue BeautyKauneuden kirja, sekä romaanin
  • Kaunis lasinen kerrosastia herkuille, suuri lasinen tarjoilukulho, silikonisia muffinivuokia, Muumi-peltirasia, koristetyyny, essu
  • Iittala Vitriini
  • Siskon itse tekemiä koruja
  • Iltalaukku
  • Äitini itse tekemät villasukat
  • Suklaata, rahaa

Muumirasia.jpg

Kaikki saamani lahjat ovat sellaisia, joista pidän kovasti, joita tulen varmasti käyttämään useita vuosia – ja jotka periaatteessa olisin voinut itse itselleni hankkia, mutta koska ne eivät olleet välttämättömiä pakkohankintoja, en ole sitä tehnyt. Esimerkiksi nuo kauneudenhoitokirjat ovat kaikki sellaisia, mitä olen kirjakaupoissa pyöritellyt käsissäni useita kertoja ja jättänyt kuitenkin hyllyyn.

Ihan oma lukunsa ovat tietenkin itse tehdyt lahjat. Villasukat toivoin äidiltäni lahjaksi. En ole eläissäni ostanut ainuttakaan villasukkaparia, koska mieluummin minä pidän äitini neulomia sukkia, jotka hän on neulonut nimenoamaan minua ajatellen ja langat minulle valiten, kuin ostaisin kaupan villasukat. Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on äiti, joka osaa neuloa ja tekee sitä mielellään.

Siskoni on vastikään aloittanut koruharrastuksen ja lahjoi koko perheen itse tekemillään kauniilla koruilla.Näitä ei tietenkään voita mikään – varsinkaan, kun siskokulta tuntee meidät kaikki niin hyvin, että tietää täsmälleen, mitkä materiaalit, värit ja yhdistelmät miellyttävät kutakin. Jokainen sai täydellisen personoidut kauniit korut, jotka oli tehty nimenomaan lahjan saajalle, eikä kenellekään muulle.

Korurasia.jpg

Millaisia lahjoja minä sitten annoin? Kauniit, suuruudenhullut ajatukset kaiken tekemisestä itse valtasi mieleni loka-marraskuussa, mutta kaunis ajatus ei saanut lahjoja valmistumaan itse, joten suurimmaksi osaksi turvauduin valmislahjoihin. Aika kun loppui jokavuotiseen tapaansa tyystin kesken.

  • Isovanhemmille tein lastenlasten kuvista seinäkalenterit
  • Lapsiperheelle ostin lahjakortin Hop Lopiin
  • Korujen lisäksi kakkujen leipomiseen hurahtaneelle pikkusiskolle ostin seikkaperäisen kirjan erilaisten kakkujen tekemisestä, täyttämisestä ja koristelusta, koska tiesin hänen jo saavan korujen tekemistä käsittelevän kirjan äidiltä. Tässä lahjassa saattoi olla osittain oma lehmä ojassa, jos ymmärrätte, mitä tarkoitan. 😉
  • Siskon miehelle ostin lehtitilauksen. Lahjakuoreen tein lahjakortin, jossa kerroin hänen lahjansa saapuvan kerran kuukaudessa seuraavat viisi kuukautta, mutta tilaamani lehden nimen jätin vielä paljastamatta. Lehti liittyi hänen intohimoonsa, autoihin, joten tiedän sen olevan mieluisa.

Hyvin yksinkertaisia lahjoja, jotka kuitenkin aivan varmasti tuottavat saajilleen iloa vielä pitkään. Oivallettuani tänä jouluna ehkä vihdoin täysin sen, miksi lahjojen antaminen aikuisillekaan ei ole typerää, aion ensi vuoden joululahjavalmistelut aloittaa jo hyvissä ajoin. Heti. Olen jo kehitellyt mielessäni muutamia – omasta mielestäni – erinomaisia lahjaideoita, jotka sopivat saajilleen kuin nenä päähän, joten jos tänä vuonna olikin hyvät lahjat, niin ensi vuonna ne ovat vielä paremmat!

Korut.jpg

 

Poika sai tietenkin ihan omat lahjansa ja vaikka ensin ajattelin, etten niistä tekisi omaa postaustaan lainkaan, tulinkin siihen tulokseen, että esittelen hänenkin lahjansa mielelläni, koska hän sai vallan ihastuttavia lahjoja, ja uskon, että ihmisille, jotka painivat pikku poikien lahjaongelmien kanssa, postauksesta saattaisi olla paljonkin hyötyä.

 

Minkälaisia lahjoja te saitte? Mitä mieltä olette ylipäätään lahjojen vaihtamisesta aikuisten kesken?

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli Kirjat

Joulun tunnelmia

Joulukuusi.jpg

Hetki vielä joulutunnelmissa. Joulu on nyt juhlittu ja paluu arkeen koittanut – ainakin siihen saakka, kunnes taas muutaman päivän päästä juhlistetaan uutta vuotta. Ajattelin kuitenkin vielä hetken nautiskella joulun muistoista ja jakaa teillekin muutamia pyhien aikana otettuja kuvia. Ihanaa, kun saimme tänne eteläänkin valkean joulun ja pääsimme lasten kanssa kunnolla nauttimaan talvisista pulkkailuretkistä!

Perinteiseen tapaamme vietimme joulun äitimme luona, minne kokoonnumme aina koko sisaruskatras perheinemme. Isoon maalla sijaitsevaan omakotitaloon mahtuu kaikki erinomaisesti ja miljöö joulun viettoon on aivan tyystin eri kuin kaupungissa. Tuolla saa todella rauhoituttua ja hiljennyttyä (sen verran, mitä nyt kahden pienen lapsen, yhden koiran ja seitsemän aikuisen kokoonpanolla on mahdollista), eikä kiireestä ole tietoakaan – eihän noin kaukana kaikesta edes pääse yhtäkkiseltään mihinkään. Paitsi metsään, meren rantaan, pulkkamäkeen… Ne ovat kaikki ympärillä.

Koira ja kuusi.jpg

Koira-ajelu 2.jpg

Koira-ajelu.jpg

Me suuntasimme joka päivä reippaina heti aamusta pulkkailemaan ja nauttimaan kauniista auringonpaisteesta ja pienestä pakkasesta. Viime talvi oli niin onnettoman lyhyt ja vähäluminen, ettei pulkkailemaan juuri päässyt, mutta nyt on onneksi näiden pyhien aikana pulkkailtu jo viime talvenkin edestä. Lumi tuntuu nyt melkein eksoottiselta; sen tuomaa valoa ja kauneutta ihailee jatkuvasti, enkä ulkoilureissuilla malttanut olla pitämättä kameraa takintaskussa, vaan sormet kohmeessa oli saatava ikuistettua kauniit lumen peittämät puut ja pellot.

Siskoni koira on eläkkeelle siirtynyt entinen vetokoira, ja vanha rouva olikin varsin mielissään saadessaan vetää lapsia perässään. Oma poikani nautti kyydistä suunnattomasti, mutta siskontyttö ei vielä oikein malttanut pysyä paikallaan pulkassa, vaan pyörähti aina pois kesken matkaa.

Lumimaisema.jpg

Luminen pelto.jpg

Ulkoilun lisäksi tietenkin myös nautimme maittavasta jouluruoasta ja saimmepa tuonne metsän keskelle joulupukinkin vierailemaan! Eipä ole tuossa talossa joulupukki vieraillut yli kymmeneen vuoteen, mutta eiköhän hän jatkossa ole taas jokavuotinen vieras. Poika oli sanoin kuvaamattoman haltioissaan joulupukista, vaika vähän jännittikin. Liian lähelle ei uskaltanut mennä, mutta voi sitä ilmettä, kun eteisestä alkoi kuulua kilinää ja kävelykepin kolinaa. Pienen pojan silmät levisivät lautasen kokoisiksi ja suu oli pieni ympyrä, kun sieltä pääsi ihaileva ”Oooooooh, joulukukki!” (kyllä, nimenomaan -kukki).

Kaikki taisimme olla myös varsin kilttejä, sillä lahjoja tuli ihan hurjat määrät ja niistä voisinkin tehdä ihan oman postauksensa myöhemmin.

Lumiset pihlajanmarjat.jpg

Lumiset puut.jpg

Vaikka joulu ja pitkät vapaat olivatkin varsin tervetulleita kaiken syksyn ja talven kestäneen kiireen ja stressin jälkeen, on taas ihan mukava palata arkeen ja rutiineihin kiinni, ainakin osittain. Onhan tässä taas muuta juhlaa tuloillaan, eikä kokonaista työviikkoakaan ole vielä pariin viikkoon, mutta pehmeä pudotus lieneekin ihan hyvä asia.

Bloginkin puolella on aika hieman miettiä jo tulevaisuutta ja uutta vuotta; perustinhan blogin alkujaan joulublogiksi, mutta mitä tämän jälkeen? Jääkö tämä tähän, vai olisiko kenties syytä laajentaa blogi käsittämään muitakin aiheita kuin vain joulun? Voihan asian kuitenkin nähdä niinkin, että aina on The Best Time of The Year – omasta asenteesta riippuen. Katsellaan, kuinka tässä käy!

 

Kertokaahan tekin toki, miten teidän joulunne sujui? Ja blogin jatkostakin kuulisin mielelläni mielipiteenne. 🙂

Hyvinvointi Sisustus Mieli Matkat