Heipä hei, pitkästä aikaa!

En muista, onko tämä joulukuu ollut aina yhtä haipakkaa vai onko tämä nimenomainen joulunalusaika nyt jotenkin poikkeuksellisen kiireinen – tuntuu, etten ole vielä edes ehtinyt alkaa valmistella joulua ja se on jo ensi viikolla! Kameraani tallentuneita kuvia katsellessani puolestaan näyttää siltä kuin joulua olisi valmisteltu suuremmallakin hartaudella.

• Vanhempainyhdistyksen jouluriehasta selvittiin kunnialla ja jopa voitokkaasti, ja samaa voinee sanoa päiväkodin pienten ryhmän joulujuhlasta.
• Omia pikkujouluja ja muita joulunalusjuhlia on juhlittu vähän siellä ja täällä, eri kokoonpanoilla ja eri teemoilla.
• Pipareita ja joulutorttuja on leivottu useaan otteeseen ja piparkakkutalonkin sain aikaiseksi.
• Suurin osa joululahjoista on hankittu, paketoitu ja pakettikortein merkitty. Joulukorttien lähettäminen jäi vain kauniiksi ajatukseksi tänä vuonna.
• Kaikki tämän alueen joulumarkkinat on kierretty vähintään kerran ellei kaksikin kertaa ja kodista ei enää juuri löydy paikkaa, jonne ei joku joulukoriste olisi eksynyt – myös joulusiivous on mallillaan.
• Lapsen lelut, kirjat ja vaatteet on käyty kriittisellä silmällä läpi ja kaikki meille jo tarpeeton, mutta edelleen hyväkuntoinen tavara, on siirretty lahjoituksina uusiin, vähävaraisiin perheisiin. Omat tarpeettomaksi käyneet vaatteet on lahjoitettu Punaiselle Ristille.
• Kunnon joulunalusflunssa on sairastettu ja siihen liittyen vitamiiniyliannostusta on nostettu sekä minulla että lapsella. Nyt koputellaan puuta, ettei monissa paikoissa jylläävä influenssa/vesirokko/vatsatauti/ihanmikävaantauti enää ehdi meihin iskemään ainakaan tämän vuoden puolella.

Jouluvalmisteluja siis on kuin onkin tehty, mutta hartaudesta ei voine tämän sinkoilun yhteydessä puhua. Ehkä se oikea joulutunnelma puuttuukin juuri sen takia? Koko ajan on niin kiire, että kaikki tehtävät jouluvalmistelutkin tekee sellaisella tehokkuusmoodilla, ettei jää liiemmin aikaa tunnelmointiin. Meillä käyneet vieraat muistavat aina kehua ja huokailla kotimme kaunista ja seesteistä joulutunnelmaa, sitä, miten kaikki on niin kotoista ja jouluista. Vaikka sitä on itse pitkin joulukuuta laitellut, ei sitä juuri ehdi pysähtyä katsomaan ja nauttimaan siitä.

Nyt on kuitenkin suuri osa valmisteluista tehtynä ja aion tietoisesti ottaa hieman hitaamman vaihteen päälle. Ehkä vielä leivotaan pojan kanssa, ehkä haetaan joulukuusi ja koristellaan se, ehkä käydään vielä vähän jotain kaappeja läpi ja hommataan viimeiset joululahjat. Ehkä. Katsotaan, mitä ehditään, kun ei pidetä ollenkaan kiirettä.

Joulutunnelmaa saa nostatettua myös tekemällä pieniä hyviä asioita; minä lahjoitin eilen laatikollisen pojan vanhoja leluja ja kirjoja, jotka eivät olleet hänellä enää käytössä, uuteen kotiin, jossa ne otettiin ilolla ja kiitollisuudella vastaan. Pienestäkin hyvästä teosta syntyy hyvä ja koko ajan kasvava lumipalloefekti, lukekaa vaikka täältä!

Nyt minä toivottelen teille kaikille mukavaa ja tunnelmallista keskiviikon jatkoa – toivottavasti ehdin palailla langoille taas pian, niin paljon olisi asioita, joista haluaisin täällä kirjoitella!