Tervetuloa 15!

HYVÄSTI 2014, TERVETULOA 2015!

Vuosi on jälleen vaihtunut, ja kuten joku viisas on joskus jossain sanonut; vaikka päivät ovat usein pitkiä, vuodet ovat lyhyitä. Vuoteen 2014 mahtui paljon – opin paljon. Päällimmäisenä tunteena vuodesta jäi positiivinen maku, vaikka se oli samalla kaikkine menetyksineen hyvin rankkakin vuosi. Kuten sanottu, vuosi oli ennen kaikkea uuden oppimisen aikaa, ja sen soisin jatkuvan tulevanakin vuonna.

Minun tämän vuoden tavoite on kehittää itseäni. Olla parempi versio itsestäni, pysymällä kuitenkin omana itsenäni. Kuulostaa ehkä ristiriitaiselta, mutta luettuani Gretchen Rubin kirjan Onnellisuusprojekti, olen vakuuttunut siitä, että se on täysin mahdollinen ja saavutettavissa oleva tavoite. Niin ylevältä kuin se saattaakin tässä vaiheessa vielä kuulostaa, kyse on vain pienistä päivittäisistä asioista, joita olen jo alkanut toteuttaa. Tartun vain asioihin, jotka ovat todella haitallisia minulle – en ala turhaa jättämään kaikkea herkuttelua pois, kun se ei ole minun ongelmistani lainkaan tärkeimmällä sijalla – tärkeämpää minun on ylipäätään opetella syömään riittävän usein oikeaa ruokaa. Tästä päästäänkin kätevästi tavoitelistani kohtaan yksi: huolehdi fyysisestä hyvinvoinnistasi.

Tämän, kuten kaikki tavoitteeni, olen pilkkonut pieniin, konkreettisiin osiin.

• Syö viisi ateriaa päivässä. Tätä seuraan kuvaruokapäiväkirjani avulla.
• Juo vähintään 2 litraa vettä päivässä. Tätä seuraan oman vesisovelluksen avulla.
• Nuku riittävästi. Tämä on tavoite, jonka toteutuminen ei ole vain minusta kiinni (kaksi lapsen kanssa valvottua yötä jälleen takana), mutta johon pyrin vaikuttamaan niin paljon kuin pystyn. En rokota tekemisislläni yöunista enkä venytä turhaan nukkumaanmenoa – muistan, että huomennakin on jälleen uusi päivä.
• Minimoi stressi ja kiire. Tässäkään tapauksessa kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta ennakoimalla saa jo paljon hyvää aikaan. Aamut alkavat huomattavasti mukavammin, kun lapsen vaatteet on katsottu illalla valmiiksi, kahvinkeitin on valmiiksi ladattu ja aamiainen ja eväät on katsottu jo illalla valmiiksi. Samat syntymäpäivät tulevat joka vuosi ja juhlapyhätkin ovat samaan aikaan. Valmistautumisen niihinkin voi aloittaa jo aiemmin kuin viikkoa ennen h-hetkeä.

2. Ole kiitollinen. Selkeä, melkein itsestäänselvä asia. Silti se unohtuu.

Maanantaiaamu, räntäsade, lapsella hirveä uhmakohtaus, töissä kiirettä ja stressiä, tavarat leviävät pitkin rappukäytävää ja lapsi heittäytyy X-asentoon keskelle kuralammikkoa ja tietenkään päällä ei ole edes kuravaatteita. Rattaiden pyörät lyövät lukkoon, kengät ovat läpimärät ja ripsivärit valuvat pitkin poskia. Can you feel it? Ole siinä sitten kiitollinen; siitä, että lapsesi on terve ja hän kehittyy normaalisti – uhmakohtaus on normaali ja tarvittava osa kehitystä; siitä, että sinulla on työpaikka, minne mennä; ja siitä, että taloudellinen tilanteesi sallii sinun pukeutua lämpimästi ja käyttää jopa sellaista turhaketta kuin ripsiväri. Kotikin on, kun sinne saakka päästään.

Ei, en aio odottaa itseltäni liikoja – olen varma, että jatkossakaan tämänkaltaiset hetket eivät saa mieltäni täyttymään kiitollisuudesta vaan lähinnä v-alkuisista vähemmän kauniista sanoista. Ja olkoon niin. Saa ärsyttää ja ärsyyntyä, kunhan se ei ole hallitseva tunne, eikä tapa reagoida kaikkiin pikku asioihinkin.

• Arvosta ihmisiä ympärilläsi ja näytä se heille. Ota huomioon, muista merkkipäivät, tarjoa apua, kuuntele, lähde mukaan.
• Kirjoita ylös hyvät asiat; asiat, jotka naurattivat tai aiheuttivat hyvää oloa joko minulle tai muille; tehtävät, jotka vihdoin sain vedettyä yli tehtävälistaltani; uudet kokemukset ja opitut asiat. Yksikin asia riittää, ja se voi olla pelkkä ”Selvisin”. Toistaiseksi olen kuitenkin saanut joka ilta täytettyä näillä asioilla vähintään yhden sivun A5-kokoisesta muistikirjastani. Tapa on myös loistava päivänjäsentäjä – asiat eivät jää mieleen pyörimään ja valvottamaan, kun ne jäsentelee ylös, ja kun keskittyy päivän päätteeksi vain hyviin asioihin, voi käydä nukkumaankin hyvillä mielin.
• Kokoa vuoden aikana vähintään sadan asian lista, mistä kaikesta olet kiitollinen.

3. Nauti.

• Tee asioita, joista oikeasti nautit. Kirjoita blogia, lue hömppäkirjoja, katso elokuvia… What ever makes you happy.
• Osaa myös vaatia omaa aikaa ja tilaa. Pyhitä esimerkiksi yksi ilta viikossa vain omille jutuillesi.
• Il dolce far niente. Joutilaisuuden ihanuus. Tämä iskostui mieleeni katsoessani eilen elokuvaa Eat, Pray, Love, ja tämän lauseen aion opetella käytännössä. Aina ei tarvitse olla tekemässä jotain hyödyllistä – joskus voi vaan nauttia olostaan.
• Mene, tee, kuluta. Tapaa ihmisiä, mene katsomaan esityksiä ja kuuntelemaan konsertteja. Käytä rahaa tavaroiden sijaan kokemuksiin.

Olen myös tehnyt to do -listan tälle vuodelle. En perinteistä ”Siivoa vaatehuone, vie ongelmajätteet kierrätykseen, käytä kengät suutarilla….” -tyyppistä listaa, vaan listan asioista, joita haluan tehdä. Asioita, kirjoja, elokuvia, paikkoja… Lista täydentyy koko ajan, mutta voisin senkin vilauttaa teille jossain vaiheessa, jos teitä kiinnostaa?

 

Onko joku muu perehtynyt tuohon mainitsemaani Gretchen Rubin kirjan Onnellisuusprojekti tai muuhun elämänhallintaa käsittelevään kirjallisuuteen? Kuulisin mielelläni kirjavinkkejä aiheesta!

Kuulisin myös mielelläni teidän tavoitteistanen ja tuntemuksistanne tälle uudelle vuodelle!