
ONNENHIPPUSIA
Suurimpia oivalluksiani viimeisten päivien aikana on ollut se, että masentuneen puolison omaisenakin on omat mustat päivänsä. Tai mustat vaiheensa. Hetkensä. Viikkonsa. Jos ajatellaan, että masentuneen ihmisen elämä on tasaisen mustaa ankeaa ja hymytöntä, niin ei se Maxin kohdalla niin ole. Maxin masennus on kovin vaiheikasta. Kun tarkemmin pohdin ja kelaan aikarullaani taaksepäin, saan täyden […]