Viikon maisemat

Näin perjantain kunniaksi päätin päivittää viikkoni tekstin sijasta kuvin ja maisemin.

Aamut olivat tällä viikolla osasta käsittämättömän kauniita. Heräsin parina aamuna huokaillen maisemaa ja taivasta – sekä tietenkin kuvaamaan sitä nenä kiinni ikkunassa. Päivisin ihmettelin, kun autossa mittari näytti ulkona olevan ajoittain jopa +6 astetta. Tuntui jo melkein keväältä, kunnes kylmä, luihin ja ytimiin asti käyvä tuuli loppuviikosta muistutti taas helmikuusta.

Tein tällä viikolla hommia osittain iltaa myöten. Kirjoittelin projektisuunnitelmaa ja pohdin opintovapaatani. Ja iloitsin uudesta kahvimukistani!

Tällä viikolla ulkoilu on tuntunut jotenkin ennenkuulumattoman tärkeältä, enkä edes oikein tiedä miksi. Sisällä ollessa olo on ollut ajoittain vähän nuhju ja huomasin energian palaavan ulkona välittömästi. Tästä syystä heitin jopa yhtenä päivänä kesken työpäivän auton kotiin ja jatkoin loppupäivän pyörällä.

Ja taas ihastelin uutta aamua. Ja olin varpaita myöten iloinen kodistamme, josta aukeaa näin mahtava maisema. Pohdin jossain kohtaa kuumeisesti oman kodin ostamista, sillä vuokraa tuntuu vähän tympeältä muutaman omistusasunnon jälkeen maksaa. Nyt maksan taas hieman iloisemmin vuokramme.

Ja jälleen sitä ulkoilmaa haukkaamassa ja ihastelemassa. On aina hyvä muistaa irrottaa katse maasta ja lenkkareiden kärjistä ja katsella ympärilleen – voi nähdä sellaista, mitä ei arjen kiireessä tule noteerattua.

Ja loppuun kaupungilla hömpöttelyä. Moni muukin oli keksinyt 10€ päivät ravintoloissa, joten me päädyimme lopulta syömään ruokamme toisaalla, listahintaan. Kävimme leffassa ja suunnittelimme tulevia päiviä poikani kanssa, kun hän isältään taas meille tulee.

Nyt viikonloppuun!