Ajatuksia pakkaamisesta

Tässä mökkikamoja keräillessäni ja niitä laukkuihin sulloessani alkoi mielessä pyörimään ihan tahtomattakin seuraava reppureissu, joka itse asiassa starttaa..hmm..neljän yön päästä. Jukka kirjoittelikin matkastamme toukokuussa, kun minä viiletin Sri Lankassa – jutun pääsee lukemaan tästä.

Olemme pohtineet miehen kanssa, että yrittäisikö sitä lähteä melkein kolmen viikon reissuun pelkällä selkärepulla. Googlasin North Facen reppuni tilavuuden (ei, en todellakaan ole siitä selvillä) ja äkkiseltään sanoisin sen vetävän 25-29 litraa. Se on justiinsa siinä ja siinä, että pärjäisikö kaltaiseni hamsteri tuolla.

Tuota pyöritellessäni pohdin, että se miltä kuvittelen reppuni kanssa näyttävän on tätä:

Ja se miltä useimmiten oikeasti näytän on tätä:

tai tätä:

Aloitin jo pientä muistilapun tekemistä tarvittavista kamoista. Yritin pitää mieleni kirkkaana – ei, en tarvitse yhtään mitään kovinkaan montaa kappaletta, vaikka tuo ja tämä olisivat niin kivat ja sopisivat keskenään, mutta ei sitten sovi yhtään tuon kanssa eli pitää ottaa kyllä sitten vielä tuokin ja ehkä vielä yksi, varoiksi ja kengät – ei hyvää päivää, minä en lenkkareissa tee muuta kuin urheile tai kiivi vuoristossa (ei, lenkkarit eivät ole katu/kaupunkikäyttöön, ei. Over my dead body – tennarit ovat asia aivan erikseen). Mökillekin olin pakannut kuudet collegehousut, joista olen käyttänyt oloasuina kaksia, salilla yksiä ja siistimmässä käytössä yksiä. Jäljelle jääneet laitan jalkaan vaikka ihan siksi, että voin sanoa käyttäneeni. Hyvä!

Näytän tulevalla reissulla niin reppureissaajalta kuin suinkin voin, mutta se on nyt hyväksyttävä. Ykköset jää kotiin ja mukaan pakkaan kaikkea käytännöllistä (mutta kaupungissa en lenkkarit jalassa kävele, se on saletti, jostain pitää naisenkin pitää kiinni). Mies osti vastustuksestani huolimatta Lonely planet Romanian ja oliko siinä Bulgariakin..? Se käteen vielä, niin tyyli on kruunattu.