Sushikokki ja arjen pöhinää
Tein eilen myöhäiseksi päivälliseksi sushia! Sitä tuli niin paljon, että sain siitä jopa eväät tälle päivälle. Olen tehnyt sushia jo pian kymmenisen vuotta, joten sinällään mikään uusi ponnistus ei ollut kyseessä. Itse tehty sushi maistuu aina erilaiselle kuin valmiina ostettu, omaan suuhuni paremmalta, todellisten kulinaristien mielipidettä en rohkene tosin lähteä veikkaamaan. Sushin valmistaminen ei mun mielestä ole mitenkään konstikasta, mutta toki se vähän aikaa vie – joka kerta se on kuitenkin ollut vaivan arvoista.
Ennen sushin valmistamista, työpäivän jälkeen, käväisin puolivahingossa tuijottelemassa, miten Flow-festivaali nousee Suvilahteen. Hain työkalenterini sieltä ja sain mukaani jäätelökaverin Teurastamolle Jädelinoon. Tosin jäätelökaveria odotellessa vierähti reilu tunti ja minähän käytin sen auringossa istumiseen ja kuvaamiseen.
Lopulta päästiin eteenpäin – kansituoleihin jäätelön kanssa päivää paistattelemaan. Vaikka helle hiostaa ja saa ainakin mun ihossa kummallisia reaktioita aikaan, niin päivässä tekee mieli viettää ainakin pieniä hetkiä ulkona, aina kun sellainen melko kivuttomasti järjestyy. Totesin kuitenkin tuossa istuessani, etten taida olla kummoinenkaan rantaihminen. Istun mieluummin näemmä vaikkapa Teurastamolla ja nautin auringosta, juoksen tai pyöräilen, vaikka kävelen kuin ajattelisin, että pakkaisin rantakassin ja lähtisin makaamaan rannalle. Toki siinä sivussa olisi mahdollisuus pulahtaa uimaan, mutta jotenkin silti mun mieli askartelee jotain muuta. Rannalla olosta tulee jotenkin sellainen olo, että siellä sitten ollaan ja piste. Kaupungilla voi aina liikkua ja heilua fiiliksen mukaan ja lenkillä tulee aurinkoa ihoon ihan huomaamatta. Makuasioita.
Ja tuo iho-juttu, ei edes puhuta siitä. Mua ei ole tehty kostean kuumiin maihin asumaan. Naamiokaan ei näemmä liiemmin auttanut, sillä katselin ottamiani kuvia ja pohdin, kuinka huonoon kuntoon tää jatkuva hikoaminen ja tahmaisuus mun ihon saa. Tosin mulla voi jo olla kyse kuivumisestakin, kun ramppaan suihkussa vähintään kolme kertaa päivässä – aamulla töihin tullessani, kotona töistä päästyäni ja ehkä vielä illalla ennen nukkumista kerran, jos olen urheillut jotain niin vielä bonuskierros. Nyt hyppään fillarin selkään ja kurvailen autolle (ja päivän toisen kerran suihkuun), sieltä Porvooseen iltaa viettämään. Aurinkoista ja leppoista keskiviikkoa!