Kohti kesää ja skeittipuistoa

Vappu meni meillä melkoisen rauhallisesti. En ole kovakaan änkeämään itseäni ihmistungoksiin tai ryysiiseen, joten puuhailimme ihan suunnitelmallisesti kodin lähistöllä oikeastaan koko vapun. Eikä käy kieltäminen etteikö lepo olisi tullut tarpeeseen ja tehnyt poikaa.

Kotoilun, vai pitäisikö sanoa hyggeilyn ohella, lapsella oli parhaan ystävänsä kaverisynttärit, mies viipotti Ghostin keikalla ja sen lisäksi meillä kävi kavereita kylässä. Ja tietenkin teimme pieniä ja vähän isompiakin vappumarsseja ulkoilun nimissä kotihuudeilla. Brunssikin syötiin tottakai, munkkeja unohtamatta.

Lumimyräkkä ei kuitenkaan ainakaan mua liiemmin ulos houkutellut. Vapunpäivän auringonpaiste sen sijaan sai pyllyt nousemaan laiskanlinnasta.

Aamusella pakattiin lapsen kanssa eväät ja täkki reppuun ja lähdettiin tallustamaan pienen matkan päähän puistoon. Sieltä kiemurreltiin riittävästi leikittynä ja eväät masussa Suvilahden kautta kotiin brunssille – syömään lisää. Brunssin jälkeen hilpastiin vielä Jädelinoon kevään ensimmäiselle ulkona syödylle jäätelökipolliselle.

Eppu muisti Suvilahdessa, että meillä on viime kesältä vielä spray-purkkeja kotona jemmassa. Päätettiin hakea naapurista kaveritkin mukaan ja lähdettiin uudelleen Suvilahtea kohti. Yhdellä kavereista oli skeittilauta mukana ja Eppu innostui kokeilemaan. Ollaankin pohdittu laudan ostamista, mutta mun mielestä oli hyvä ensin testata kuinka aitoa kiinnostus ja into lajia kohtaan on. 

Sray-maalitkin vielä toimivat ja löydettiin harmiton paikka niiden kanssa suttaamiseen. 

Olen aiemminkin pohtinut täällä, miksi graffitit mielletään lähes poikkeuksetta jotenkin lasten ja nuorten turmeltumiseen ja enemmän tai vähemmän kähmäiseen toimintaan. Ymmärrän kyllä, että ne rinnastetaan hyvin hyvin helposti ilkivaltaan ja tägejä käydään lätkimässä hyvinkin sopimattomiin ja kalliiksi käyviin paikkoihin. Silti on syytä muistaa, että on olemassa järki päässäkin tätä tekeviä typpejä.

Helsinki ja monet toimijat – kiitos siitä – tarjoavat asiasta kiinnostuneille mahdollisuuksia spreijata ihan luvankin kanssa. Ihan varmasti siitä huolimatta maalien kanssa sutataan edelleen paikkoja, joita ei missään nimessä pitäisi – ja kai se osittain graffitien historiasta kumpuavaan anarkiaan kuuluukin – mutta silti näen paljon hedelmällisempänä tämänkin aktiviiteetin tukemista kuin jatkuvaa huonon leiman ja maineen jatkamista.

Ja tähän loppuun vielä, että hei toi aurinko! Mä niin toivon, että vihdoin loppuisi tuo räntäsade ja oikeasti alkaisi ilmat lämpiämään. Juhannuksenakin voi vielä rakeita tulla, mutta jos edes siihen asti saataisiin nauttia auringosta pitkän ja harmaan talven jälkeen.