Between the raindrops esittäytyy
Blogissa on viipottanut viime aikoina jonkin verran uusia lukijoita. Lisäksi vähän lupailin teemailla mm. perheen ympäriltä. Siksipä ajattelin tehdä tällaisen lyhykäisen esittelyn.
En ole meistä täällä ruudun takana oikein koskaan – muutamaa tarkkaan harkittua kertaa lukuun ottamatta – kirjoittanut nimillä. Syy on ollut paljolti työni. Sen vuoksi olen ninjaillut keksien pojalle, pikku-ukolle, poitsulle ja miehelle, ukkelille ja gubbelle termejä (välillä todella hölmöjäkin sellaisia) ja yrittänyt kiertää nimettömyyttä.
Mutta hei, tässä me nyt ollaan:
Eli moi, minä olen Riikka. Blogissa toisinaan vilahtelee poikani Eppu. Lisäksi meidän perheeseen kuuluu ”’äidin kaveri” Jukka. Äidin kaveri on lähtöisin tapaamisemme alkuajoilta, jolloin Jukka oli Epulle (aika pitkäänkin) ”äidin kaveri”. Lisäksi elämässämme vilahtelee myös Epun iskä, olkoon hän Hoo.
Blogihan itsessään on heilahdellut aiheesta toiseen ja pysynyt niin ikään harrasteluna. Taisin aloitella jonkinlaisella maailmantuskalla ja eroa tehden. Reissujani olen loppujen lopuksi tainnut käsitellä täällä aika vähän, mutta niitähän on viime vuosiin mahtunut jos jonkinlaista. Instagramista löytyy enemmän reissukuvia, jos ne kiinnostavat – sehän löytyy tätä nykyä blogin sivupalkista. Treenaamisesta tulee toisinaan jotain kirjoiteltua ja mistäs muusta? Arjesta..?
Ja mitäs meistä? Asumme Helsingissä ja olemme aika aktiivinen perhe – vähän joka muodossa. Eppu on omapäinen, vilkas ja touhukas, puhua pälpättää väsymättä ja samanlainen taitaa olla hänen äitinsäkin. Jukka tuo hämäläisyytensä kautta jonkinlaista balanssia tähän menoon ja meininkiin. Minä puolestani urheilen pitääkseni touhukkaan luonteeni hallinnassa ja siedettävänä.
Jukka hämmästyttää mua välillä pitkämielisyydellään. Kun äiti ja poika juoksee pitkin seiniä, välillä katonkin kautta, niin Jukka pääasiassa istuu sohvalla tai puuhailee kotihommia hiljaa itsekseen ja odottaa, että meno tasaantuu. Jotain on selvästi saatu loksahtamaan kohdilleen, sillä Eppukin tietää, että Jukka tykkää hurjan paljon äidistä.
Sellaista täällä tänään. Jos haluatte tietää jotain – kysykää, vastaan mielelläni. Kovin vaikea kertoa meistä tyhjälle paperille. Blogi on hakenut muotoaan, sillä elämä on käytännössä laitettu kokonaan uusiksi parin vuoden aikana ja blogi haahuillut siinä sivussa.
Aurinkoista maanantaita!