Home, sweet home
Hei,
vihdoin kotona taas! Ihanaa palata kesäiseen Suomeen. Ensitöikseni raivasinkin meidän parvekkeen ja kasasin sinne meille pienen, lämpöisen ja aurinkoisen pesän, jossa jo istuskeltiin lapsen kanssa lounaalla ja päiväkahvilla.
Hassua palata arkeen, joka ei oikeastaan ole arkea. Työt on nyt tauolla, joten voin kasailla päiviäni omaan ja perheen tahtiin sopiviksi. Hain eilen auton ja hämmästelin, kun sain kerrankin ruuhka-aikaan körötellä itse kaikessa rauhassa, ei ollut kiire minnekään – ei töihin, ei hakemaan lasta päiväkodista, kauppaan, salille, kissanristiäisiin tai muihinkaan kinkereihin… Tähän voisi melkein tottua. Ihanaa, että tartuin tilaisuuteen! Olen antanut itselleni back upiksi ajatuksen opintovapaan jatkamisesta syyskuun loppuun tai mahdollisesti uuteen pidempään breikkiin ensi vuoden alussa..hmm..
Tänään heräsin viiden jälkeen aamulla, keittelin pitkästä aikaa kahvia ja tuijottelin ympärilleni. Oli ihanaa nukkua kahden miehen välissä, isomman ja pienemmän. Pusutella vuoroin molempia. Pohdin, että tekee hyvää välillä lähteä yksin kauas, jotta näkee lähelle ja lähimmät. Nyt on taas paljon helpompaa arvostaa kaikkea sitä mitä minulla täällä on. Aamulla tunsin onnen päästä varpaisiin.
Edellisen postaukseni ajastin Bibilessä, hotellissa kököttäessäni, joten sen ilmestymisen aikoihin olin jo Colombon nurkilla tohottamassa kotiinlähtöä. Palaan tässä vielä illemmalla käymään läpi, mitä kaikkea täällä Lilyssä ja blogissa on poissaollessani tapahtunut.
Matka on enää muisto – ihana, uusi kokemus elämässäni.
Tänään olen jo aamutuimaan istutellut Sri Lankasta tuomiani siemeniä – mm. chiliä pariakin eri sorttia, rose applea, paprikaa, limeä ja avokadoa. Jännittää, mitä niistä lähtee kasvamaan. Aamupalan jälkeen askarreltiin lapsen kanssa päiväkodin tädeille kortit. Inspiraationa toimi, yllätys yllätys, esikoulu, jossa kävin matkani aikana. Lapset tekivät siellä kaikki askartelunsa luonnosta löytyvistä materiaaleista, niinpä meidänkin korteista löytyy mm. korianteria ja curryn lehtiä.
Ja, koska opintovapaalla olen, niin kyllä, avasin jo lopputyöni ja kirjoitin mahdottomalla energialla johdantoni ja työni taustan uuteen uskoon! Tästä tulee niin hyvä kesä!!