Huijaus piilolinsseillä

Ostin ensimmäiset värilliset piilolinssini reilu vuosi sitten. Olin tilaamassa netistä ihan tavallisia, tuttuja ja turvallisia värittömiä, kosteuttavia ja hengittäviä piilareitani, kun jotain naksahti päässä ja lisäsin koriin muutamia värillisiä. Ihan kokeilun vuoksi, ja vähän siksikin, että siellä oli joku alennushässäkkä menossa. Niinpä postiluukusta kolahti sinisiä, vihreitä ja ruskeita kertakäyttöisiä piilolinssejä.

Kertakäyttöisiä tilasin siksi, että mikäli koko homma olisi osoittautunut järkyttäväksi virheeksi, linssit jotenkin huonoiksi tai sopimattomiksi tai jotain muuta kurjaa, kuten värit aivan persiilleen, niin ei harmittaisi niin paljoa. Vihreät ja siniset eivät juuri sini-vihreitä silmiäni muuksi muuttaneet – totta puhuakseni omani olivat luonnollisina mielestäni kauniimman väriset kuin linsseillä muokattuina – joten lopulta tykästyin eniten ruskeisiin. Luonnollisia sävyjä kun halusin kokeilla, en kaipaa liloja tai turkooseja silmiä. Ruskeat sopivat äärimmäisen kauniisti vaaleiden hiusten kanssa:

Hassua, miten noinkin pieni asia muuttaa niin paljon. Ensimmäistä kertaa kekkuloin julkisesti ruskeilla silmillä viime vuoden pikkujouluissa ja sain heti työkavereilta välittömän palautteen. Vähän siinä kehuja ja huomiota ujoilin, sillä tuntui itsestäkin vähän kummalliselta. Myös siksi, että tekaistu on aina tekaistu. Se, että saa kehuja silmiensä väristä, joka ei ole oma..hmm..eihän se ole silloin kai oikein edes oikea kehu minulle tai omille ominaisuuksilleni, vaan muunnellulle minälle. Sama reaktio minulta kai tulisi, jos olisi silikonitissit ja joku tulisi kehumaan täydellistä rintavarustustani. ”Niin, no, eihän nämä oikeastaan niinku mun omat ja luonnolliset ole. Tällaiset saa, kun lyö rahaa tiskiin ja itsensä kirurginpöydälle”. Paljon kivempaa ja luonnollisempaa on saada ja ottaa vastaan kehuja ihan omana itsenäni, omista luonnollisista ominaisuuksistani.

Ja siis nyt, vuotta myöhemmin, rohkenin jo tilata ensimmäiset värilliset kuukausilinssit. Käytän niitä vuorotellen tavallisten, värittömien piilareiden kanssa – fiiliksen mukaan. Olenkin viime aikoina hämmentänyt ihmisiä ihan urakalla. Olen kuullut, että ulkonäköni muuttuu radikaalisti jo pelkästään sillä, onko minulla silmälasit vai ei, nyt vielä silmieni värikin vaihtelee. Loppuun on ehkä ihan pätevää laittaa vielä kuva itsestäni ilman värillisiä linssejä, niin muutoksen voi havaita. Eli tässä:

Lisäksi vielä bonus: minulla sattui olemaan Diorin 5 couleurs violetin sävyissä, joka sopii todella hyvin ruskeiden silmien kanssa. Love it.