Lähtökuopan hommia

Nyt ollaan jo melkolailla lähtökuopissa. Pieninkin töröttää jo reppu selässä oven suussa:

Mutta vielä..öö..kaksi päivää tätä viimaa, vettä ja jäätä sekä arkista pakerrusta. Ja melkoisen monta pientä hommaa tehtävänä. On ollut viime viikkoina useampi A4-kokoinen muistilappu tehtynä. Huoh. Nyt niitä on jo yliviivattunakin pari. Mitä nyt enää muistan, niin viime viikkoina on ainakin lapsi rokotettu, uudet passit hommattu, töitä pakerrettu, opintovapaa ja -raha-asioita hoidettu ja haettu, projektisuunnitelma palautettu ja hiottu ja palautettu taas, työterveydessä käyty ja antibioottikuuri syöty, muutama extra duunikin tehty, vakuutusasiat hoidettu kuntoon vähän joka saralla, rinkka haettu ja pakattu, kynnet lakattu, putsattu ja lakattu taas….

Eikä siinä tietenkään vielä kaikki. Eli, kun tuollainen juokseva, pakollinen tilpa on melkolailla done, niin eikös sitä tänä aamuna viiden tunnin unien jälkeen kurvattu lapsen kanssa Mehiläisen pihaan. Molemmat korvat tulehtuneet. Siis jumal**** hitsi vieköön. Jotenkin ironista, kun kahden päivän päästä pitäisi istua reilu 10 tuntia lentokoneessa. I can’t wait. 

Onneksi lapsukaisemme on  aina ollut sisukas ja reipas, joten eiköhän se hyvin mene. Ainakin äidin usko ja luotto on kova. Kertakos se olisi ensimmäinenkin, kun meidän rauhallinen matkustaja parkumaan ryhtyisi. Ihan Herran haltuun en kuitenkaan uskalla hommaa jättää, joten Mehiläisestä kaarroimme vielä Yliopiston apteekkiin, sillä tiedän siellä olevan mm. puuduttavia korvatippoja. Kerrankos sitä voi sanoa ihan shoppailleensa apteekissa, sen verran tavaraa lähti mukaan.

Ennen lähtöä tämän huushollin miehet käyvät vielä siistimässä kuontalonta parturissa ja äiskä puolestaan huomenna iltasella kuuntelemassa tuleviin projekteihin ja tutkimuksiin liittyvät faktat. Sen lisäksi ihan viimeistään ylihuomenna (toivottavasti jo huomenna) käyn töissä suhimassa viimeiset hommat. Joskos sitten voisi rentoutua ja vaihtaa kahvikupin Mai taihin?