Lapsen kanssa matkalle, minne?
Huomenta!
Tulin tässä kukonlaulun aikaan aikani kuluksi riipimään tänne pienen, kuvallisesti ehkä pidemmän, pohdiskelun lapsen kanssa matkakohteen valitsemisesta, joka ei ainakaan meillä ollut mitenkään selvää pässinlihaa. Ostimme pitkän pohdinnan jälkeen vihdoin eilen lentoliput ja lähdemme talvea karkuun reilun kuukauden päästä.
Matkan suunnittelu on aina kivaa puuhaa, etenkin, kun tietää, että aikoo oikeasti lähteä, eikä siis vain haaveilla. Olen poikani kanssa joulusta lähtien tutkinut ostamaamme karttakirjaa, josta kirjoittelinkin jo aiemmin täällä. Vielä suunnitteluakin kivempaa on vihdoin keksiä, minne haluaa ja aikoo lähteä. Tällä kertaa pohdintamme ei kuitenkaan ollutkaan aivan niin simppeliä kuin mihin olen tottunut.
Pidämme molemmat matkustamisesta, joten suhteemme alusta asti on ollut selvää, että yhdessä tullaan matkustamaan – mieluummin enemmän kuin vähemmän. Aiheesta on siis mennen tullen puhuttu tässä jo hyvän aikaa, mutta reissut ovat pääosin toteutuneet vielä omilla tahoillamme. Reilu puoli vuotta sitten aloimme jo varovasti pohtimaan pidempää ja kaukaisempaa yhteistä matkaa jouluksi, mutta koska minulla siis on tuo pieni Töppönen (=lapsi) ja yhteishuoltajuus hänen isänsä kanssa vielä hakee uomiaan, pääasiassa vielä vaikkapa juhlapyhien osalta, niin jätimme joulumatkat myöhemmälle.
Mutta diddidii! Nyt mennään. (Lopussa selviää minne).
Ja, mitä vaiheita ja vaihtoehtoja sitten käytiin läpi? Ensin valittiin, että lapsiloma vai aikuisloma. Sitäkin ehdittiin vaihtamaan ja veivaamaan hyvä tovi, aina vähän kohteen mukaan. Lapsen isä on onneksi täysillä messissä, joten hän ilmoitti, että saamme itse valita, molemmat vaihtoehdot kävivät hänelle. Sitten tulikin se haastavin vaihe – minne? Jokseenkin kinkkistä, kun kaikkea pitäisi olla – sopivaa lapselle, miehelle ainakin sukeltamista ja minulle muuten vain jotain kiehtovaa ja kutkuttavaa, vähintään mahdollisuus muuhunkin kuin rannalla ja altaan reunalla köllöttämiseen. Lisäksi lämpöasteita riittävästi, lentoaika siitä huolimatta kohtuullinen eikä mielellään neljää vaihtoakaan ja paikan päällä kohtuulliset siirtymiset. Aikuisten kesken moni juttu toki olisi vielä saattanut mennä, mutta lapsen kanssa simple as possible. Rahaa ei luonnollisesti haluttu kymppitonneja tuhlata (ihan kuin siis sellaisia olisi tuhlattavaksi).
1. Sri Lanka
Aivan ensimmäinen vaihtoehtomme, josta olemme puhuneet jo useamman kuukauden. Lentoja tuntui löytyvät about kuuteensataan, historia on kiehtova, kuten saari kokonaisuudessaan. Sri Lankahan on vasta muutama vuosi sitten avautunut turisteille, joten nyt olisi oiva hetki sinne singahtaa. Tosin tajusimme äkkiä, että tästä tulisi aikuisloma. Kyllä me vähän pengoimme mahdollisuuksia saaressa lapsenkin kanssa, mutta..niin..hmm..
2. Intia
Sri Lankasta melko luonnollinen jatkumo. Pohdimme kaiken Goasta Delhiin ja Mumbaihin. Mietimme, minne kaikkialle muutamassa viikossa ehtisi jne. Goalle lapsen vielä voisi ajatella mukaan, mutta lapsen mukana kulkeminen suuremmissa kaupungeissa ja sinne tänne vähän mietitytti, etenkin, kun halusimme melko pian matkaan, emme siis suunnitella ja varautua puolta vuotta kaikkeen mahdolliseen.
3. Miami / Florida
Lapsen mentäväksi kohteeksi nousi selkeästi (hetkellisesti) Miami, sillä siellähän on Disneyland, eläintarha ja rantaa, aurinkoakin ja kohtuuhintaisia lentoja. Olimme kuitenkin pohtineet about kahden viikon (noin 15-16vrk) matkaa ja olen kuullut, että Miami on alta viikossa nähty ja itsessään melko tylsä paikka. Pitäisi siis vuokrata auto ja körötellä melko pian muualle. Eikä se lopulta tuntunut kiinnostavan kohteena kumpaakaan aikuista.
4. Egypti
Ja, kun sitten pääsimme sille moodille, että lapsi lähtee mukaan ja lapsikin matkustamisen iloa ja lämpöä hihkui, niin kuinkas ollakaan taannuimme pohtimaan all inclusive-resortteja, Egyptissä nyt noin alkuunsa. Siellähän voisi tehdä kaikkea! Nuo resortit olivat mielettömiä – lapsen kanssa taivas, veikkaisin. Olisi lastenhoito, omat vesipuistot, wellness-hässäkät, tuhat allasta ja ravintolaa, sukeltamista ja mitä sitä nyt ihminen keksii toivoa. Stressitön oli isoin sana kielen päällä. Mutta sitten muistimme, että siellähän on tähän aikaan vuodesta suht viileää. Blääh. Ja toisaalta, noihin hommiin ehtii sekaantumaan myöhemminkin, kun kerran tässä lapsia pyörii, toivottavasti pyörii joskus enemmänkin kuin yksi. Säästellään tätä sitten niihin vuosiin.
5. Thaimaa
Ja, kun sitten innostuttiin lapsen kanssa matkaa suunnittelemaan, mutta lämpöasteista nousi kohu, niin kuinkas ollakaan puheeksi tuli Thaimaa. Olen käynyt siellä, ja kun Phuketista pois lähdin, totesin etten ikinä enää takaisin mene. Kuten siis arvata saattaa, olin aluksi koko ideaa vastaan ja todella vastahankainen. Aina siihen hetkeen asti, että mies heitti syliini Lonely Planetin ’Thailand – islands & beaches’. Selailin sitä ja Thaimaa nousi taas ihan ok vaihtoehdoksi, sillä ehdolla, että joko kierrämme Phuketin kokonaan tai vietämme siellä tasan pakollisen ajan. Saarihyppelystä jo oikeastaan vähän innostuin..hmm..
6. Jamaica (ja Karibia ylipäätään)
Yhtäkkiä, kesken kaiken, bongasin kohtuuhintaiset lennot Jamaikalle. Olen aina halunnut siellä käydä. Jonkin aikaa googlailin ja tutkin vaihtoehtoa, mutta sehän on sanomattakin selvää, etten lastani sinne ottaisi mukaan melkoisen levottoman ilmapiirin vuoksi. Niinpä käännyimme hetkeksi taas pohtimaan aikuismatkaa. Kivoja hostelleja löytyi ja matkasta olisi voinut saada hyvinkin monipuolisen pienellä suunnittelulla. Ennen kaikkea innostuin, kun selvittelin, mitä kaikkea siellä voi tehdä – mm. ratsastaa ja uida delfiinien kanssa! Mutta. Sitten luin ministeriön laatiman raportin Jamaikan tämän hetkisestä tilanteesta ja väkivaltaisuudet ovat viime aikoina lisääntyneet huolestuttavasti, sinne matkustamista ei kovastikaan juuri nyt suositeltu aseellisten yhteenottojen vuoksi. Hmph. Josko sitten myöhemmin, vaikken levottomuuksia ole liiemmin ennenkään pelännyt.
Ja tässä samassa hötäkässä mentiin läpi oikeastaan kaikki Karibian saaret vaihtoehtoina.
7. Indonesia + Filippiinit
Ja, kun aikuismatkaan taas hetkeksi hyppäsimme, niin Indonesia ja Filippiinit nousivat myös vaihtoehdoksi. Lähinnä kai siksi, että aloin haaveilemaan island hopping-tyyppisestä lomasta. Enkä halunnut hopata saaria millään pikacruiserilla (kuten Karibialla näyttää tapahtuvan), vaan mieluummin pienellä kalastajapaatilla. Lopulta päätimme, että jotain lomaa haluamme säästää kesällekin ja tuonne olisi kiva varata aikaa ihan kunnolla, vähintään kuukausi.
8. Antillit
Viimeinen, muttei missään nimessä vähäisin, oli Antillit. Air France tarjosi suhteellisen sopuhintaisia lentoja yhdelle, jos toiselle saarista. Kun enemmän perehdyimme aiheeseen, niin alkoi taas vaikuttamaan siltä, että lapsi sopisi kuvioihin.
Siinä niitä nyt oli – läpileikkaus siitä, mitä me päääasiassa pohdimme. Joitain yksittäisiä tiputin pois (mm. Kap verden, Mexicon ja Hawaiin) ja melko turvallisilla vesillä näytämme liikkuneen. Maailma on pullollaan paikkoja, joihin haluan tämän elämän aikana päästä. Olo on vähän kuin lapsella karkkikaupassa, kun vaihtoehtoja selailee.
Mutta mihin siis päädyimme:
Thaimaahan! Annan sille vielä toisen mahdollisuuden. Ostimme pelkät lennot ja olen saanut lupauksen, ettemme mätäne Phuketissa. Päätös syntyi, sillä haluamme lapsen mukaan, siellä on kaikille jotain, lähdemme kruisailemaan saarille ja kohtaamme siellä auringon, ystävällisiä ihmisiä ja hyvää ruokaa.