Lempivaatteeni osa 1
Heippa taas!
Viikonloppu meni hujauksessa. Se tuntui sikäli pitkältä, että ehdin pariin päivään ymppäämään melkoisen määrän toimintaa ja erilaista miljöötä, mutta toisaalta pari päivää myös menee vauhdilla, kun on tekemistä. Äkkiäkös sitä huomasi heräävänsä takkuavaan maanantaihin. Tai eipä tässä kai maanantai takkua vaan minä, mutta aina on hyvä syyttää maanantaita, joka mukamas taas täysin varkain ja yllättäen hyökkäsi päälleni. Voi myös olla, että ensi viikolla vihdoin alkava loma on tulossa tarpeeseen.
Sitä ennen sananen lempivaatteista. Olen pyöritellyt vaatekaappiani tuijotellessa ajatusta siitä, etten osta yhden yhtä vaatetta ennen kuin järkeistän garderoobistani pois turhat siellä notkuvat yksilöt. Olen jo pidemmän aikaa yrittänyt vaateostoksissani noudattaa ohjenuoraa, jonka mukaisesti ostaisin vain vaatteita, joilla on potentiaalia päätyä lempivaatteeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sellaisten tyhjänpäiväisten heräteostosten karsimista pois, jotka vielä vuodenkin jälkeen tulee kaapista vastaan hintalappu yhä kiinni roikkuen. Ja siis tarkoituksena ostaa sellaisia vaatteita, joista todella pidän ja jotka kivasti täydentävät vaatekaappiani eli sopivat yhteen useammankin kuin yhden artikkelin kanssa, eikä näin ollen jäisi kertakäyttövaatteeksi.
Jeppis. Tämän ajatuksen pohjalta jatkoin pohtimista siten, että mitkä vaatteet sitten ovat päätyneet syystä tai toisesta jatkuvaan käyttöön, jopa senkin jälkeen, kun uhkaavat hajota käsiin..tai ovat jo hajonneet. Ja toki se kolikon toinen puolikin on tullut mietittyä – eli mitkä vaatteet jäävät vähemmälle käytölle ja miksi. Juhlavaatteet nyt ymmärtää ja muutamat muut sellaiset artikkelit, joiden on syytä olla olemassa, mutta joita tarvitaan vain tietyissä olosuhteissa ja tilaisuuksissa. Mutta siis arkivaatteissa – tässä tulee nyt yksi: farkkupaita.
Se päällä on scoottailtu, syötetty kirahvit, humpattu ja hoidettu sekä työt että arki. Nyt se on ratkennut hihasta (muistaakseni molemmista), mutta tämän ikävän tapahtuman olen piilottanut käärimällä hihat. Kätevää. Silti on ollut pakko nöyrtyä väistämättömän hajoamisen edessä. Niinpä ostin jo lohduksi kaksi uutta, yhden Makialta ja yhden Mangolta. Makian paidasta tykkään tosi paljon ja koska suhteemme on muuttumassa rakkaudeksi – aloin luonnollisesti pelkäämään jo senkin tulevaisuudessa siintävää hajoamista, ostin toisen. Täysin samanlaisen.
Ja tässä vielä se Mangolta ostettu. Se on tuollainen oversize-malli ja pelkäsin, että tykkäänkö siitä ollenkaan, kun se postissa luokseni matkusti. Ostanko sen vain pakokauhussa, kun pelkään rakkaiden farkkupaitojeni puolesta niin kovasti. Mutta kun sain sen käsiini, niin totesin, että se on kiva. Tässä siis lempivaatteeni numero 1. Kivaa viikkoa kaikille!