Miten vähän onneen tarvitaan

Piti tehdä tänään tiukka päivä kouluhommia.

Sen sijaan lähdinkin aamulla pitkän aamupalan jälkeen viemään poikaa päiväkotiin, pullaa miehelle töihin ja kipaisin siitä Töölönlahtea kiertämään ja sieltä Kisikselle. Nyt istun kotona miettimässä, miten vähän ihminen kaipaa ollakseen onnellinen.

Hyvä olo harvoin tulee yksin, siihen tarvitaan muita. Silti tärkeimmän työn jokainen joutuu tekemään itse – hyväksymään itsensä, elämänsä realiteetit ja oppia niistä käsin rakastamaan itseään, rakentamaan itsensä näköisen arjen, olemaan lempeä itselleen. On helpompaa olla lempeä myös muille ihmisille, kun on sujut itsensä kanssa. Muita ei tarvitse pitää itselleen uhkana, kun seisoo vahvasti omilla jaloillaan.

Onni on antamista ja saamista, muiden huomioonottamista, lempeyttä. Aitoutta. Luonnollisesti eri asiat tekevät meidän onnelliseksi. Itse olen tajunnut, ettei oma onneni ole kiinni tavarasta. Se ei ole kiinni statuksesta eikä tittelistä, ei kalliista autosta tai isosta talosta. En ole onnellinen muiden kustannuksella, en muita alentamalla tai arvostelemalla. En saa itselleni mitään lisää vähättelemällä toisten saavutuksia tai onnea, koko ajatus on minulle vähän outo – toisen onni ei uhkaa omaani. Onni on tunne, joka tulee kun elämä on balanssissa.

Ihminen pärjää lopulta todella vähällä. Olen onnellinen, kun ihmiset ympärilläni voivat hyvin ja onnistun antamaan heille parastani – kun onnistun olemaan itseni paras versio. Olen myös onnellinen, kun huomaan olevani itselleni armollinen ja lempeä. Olen onnellinen, kun onnistun ja onnellinen, kun hyväksyn sen, että epäonnistun ja olen epätäydellinen. 

Tärkeintä ovat ihmiset, joita sinulla on elämässäsi. Pienet asiat, hyväksyntä ja hyväksyminen – ihan sellaisenaan. Uudet tennarit, hyvä treeni ja uusi kampaus piristää, mutta todellinen onni tulee syvemmältä.

Olen onnellinen, kun saan siemenet multaa, lapseni nauraa, mies halaa yllättäen. Pienet asiat ovat parasta – linnunlaulu lenkillä, sateen jälkeinen raikas ilma, tyhmä puujalkavitsi, äitini soitto, lempparijäätelö pakastimessa ja lakupussi. On ihanaa nähdä muiden onnea, iloisia ihmisiä kadulla. Tänään minua hymyilytti, kun mies risteyksessä katsoi puhelintaan ja alkoi nauramaan ääneen, itsekseen. Jokainen tietää, miltä kiva viesti tuntuu.

Hyvät asiat tuppaavat kasaantumaan. Hyvä olo näkyy ja saa kummasti aikaan hyvän kierteen. Hyvällä flowlla asiat sujuvat ja tuntuvat helpoilta, vastoinkäymisetkään eivät iske niin pahasti. 

Olla aito, oma itsensä ja rehellinen itselleen. Elää itsensä näköistä elämää. Kuulostaa helpolta, mutta sitä se nimenomaan ei ole.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?