Niin, että nythän on syksy ja elämme Suomessa. Hiuksetkin ovat kuin varkain kasvaneet pidemmiksi kuin aikoihin. Miltä sitä siis toivoisi näyttävänsä tuolla tuulessa:
Ja miltä oikeasti näytän:
No, mites yhdessä sitten:
Nope. Nope. Nope.
Kuva on toki otettu veneessä, ei tuulisella kadulla, mutta eipä se kuulkaas yhtään sen paremmalta näyttänyt tänään työmatkallakaan.
Perjantaina kirjoittelin, kuinka olemme ryhtyneet pohtimaan arkiruokaa vähän eri vinkkelistä. Tai siis olemme ryhtyneet taistoon työpäivän jälkeistä laiskuutta ja samaa kaavaa toistavaa, helppoihin perusruokiin luisuvaa ruokalistaamme vastaan.
Monipuolisesti ja suht terveellisesti olemme toki aina syöneet. Lapsen lautasella vilkkuu aina jotain tuoretta ja värikästä, kuten porkkanaa tai kurkkua. Mutta eipä se poista sitä. että vähän liian usein arjessa huomaa rundaavansa ympyrää vanhojen, suht hyväksi havaittujen vaihtoehtojen välillä.
Teemme säännöllisin väliajoin burgereita, sillä ne eivät tunnu koskaan menettävän suosiotaan meidän perheessä. Silti niihinkin kaipaa välillä uusia ideoita. Minähän en juuri punaista lihaa napostele, joten omat ruokani tuunaan joka tapauksessa joko kasvis-, kana- tai kalaversioiksi. Jo pelkästään tästä syystä on helpompaa tehdä burgerit itse – jokainen saa varmasti sellaisen, mistä tykkää.
Tällä kertaa teimme työpäivän päätteeksi meille kaikille ruishamppareita lohimurekepihvillä. Kuten perjantaina kerroinkin, niin lohta oli melkoinen möhkäle. Kasvissosekeiton jälkeen tehtiin ensin lohta uunikasviksilla ja sen jälkeen nämä murekepiffit.
Nyt on taas uusi viikko ja aika lähteä koomailemaan kauppaan hyllyjen väliin – yrittää keksiä jotain nerokasta purtavaa tähän viikkoon. Onko ideoita? Ainahan voi tehdä spaghetista ja nakeista nakkimustekaloja, eikö?
