Olin kovasti suunnitellut, että blogi alkaa päivittymään säännöllisemmin kesäkuun alusta. 

Aloitin silloin lapsen kanssa pitkän kesäloman ja luonnollisesti ajattelin, että aikaa vihdoin riittää vaikka muille jakaa. Mulla on jopa melkoisen pitkä lista aiheita, joista olen haaveillut kirjoittavani, mutta joista arki kuitenkin söi ajan ja sen pienen kipinän, että nytpäs kirjoitan.

Ja miten sitten kävikään? Tuli yllättävän aurinkoinen ja reipashenkinen loman aloitus. Ensin halusin pyhittää alkuloman täyteen nollaamiseen sekä lomamoodiin siirtymiselle. Siinä ei kauaa mennytkään, vaan se nappasi hihasta niin vauhdilla, että olen mennyt päivät läpeensä ympäri kyliä, metsiä, rantoja ja kahviloita.

Nyt, kun olen ehtinyt huolella kirmaamaan talven ja kevään pölyt nahastani irti, niin intoa kirjoittamiseen tuntuu pulppuavan. Ajattelin alkajaisiksi tulla jakamaan kahdessa osassa kesän hommia, sillä nekin pulppuaa sisälläni iloisena virtana. Tässä ensimmäisessä osassa nostan sellaisia aika perusjuttuja, kuten ”möllöttää riippumatossa”. Seuraavassa osassa kirjoitan enemmän toimintasuunnitelmaa tai sellaisia asioita, joita olisi kiva kesällä suunnitelmallisemmin tehdä ja minne tekisi mieli mennä/lähteä.

1. Retkeillään perheen / lapsen kanssa

Mies on vielä töissä, joten toistaiseksi retkeilen pääasiassa Epun kanssa. Viime kesänä käytiin mm. Vallisaaressa. Eppu kaivoi eilen esiin ilta”satuna” sieltä saadun perhosbrosyyrin ja ryhtyi muistelemaan Vallisaaren historiaa, kuten Kuolemanlaakson tapahtumia (tottakai kysellen, miten niin pääsi tapahtumaan ja ja ja…).

Eppu aloittaa koulun syksyllä ja on sillä tavalla ihanassa iässä, että kaikki kiinnostaa ja uteliaisuus on ylitsepursuavaa. Jukka rakastaa tarinoida kaikkea historiasta maailmankaikkeuteen ja Eppu rakastaa kuunnella – siispä retkeilemme taas läpi kesän ja turinoimme kaikkea maan ja taivaan väliltä. Eppu ei ole vielä koskaan nukkunut teltassa – se on ainakin tämän kesän todo-listalla.

2. Syödään raikkaasti

Kesällä jos koska on helppoa syödä raikkaasti ja terveellisesti. Itse ainakin huomaan, että kesän tullen ei tee edes mieli syödä kovin raskaasti.

3. Luetaan

Olemme jo useampana kesänä pohtineet, että haluamme viettää edes joskus koko kesän ihan vain Suomessa pysytellen. Sen aika koitti tänä kesänä. Eli emme tule lukemaan palmujen alla (jos kodin jukkapalmua ei lasketa), mutta sitäkin enemmän noin muuten. Lapsikin osaa jo sen verran lukea, että ottaa aika ajoin oman akkarin ja lueskelee sitä.

Arkena ei jostain syystä itselläni ainakaan riitä mehuja kovin paljoa lukea, vaikka halua olisi kyllä. Olenkin jo tähän mennessä lukenut enemmän kirjoja kuin normiarjessa moneen vuoteen.

4. Reippaillaan ulkona

Kesällä mieli ei juurikaan halaja sisälle liikkumaan. Itseasiassa irtisanoin kuntosalijäsenyyteni ja totesin palaavani seuraavan kerran ehkä puolentoista vuoden kuluttua. Päätös oli tismalleen oikea, sillä en ole kertaakaan haikaillut sen perään.

Sen sijaan olen lapsen kanssa kävellyt ja itsekseni polkenut joka paikkaan, ja yleensä vielä piiiitkän mutkan ja metsiköiden kautta (lapsen kanssa mutka kulkee yleensä maauimalan, leikkipuiston ja kahvilan kautta). Viime viikolla näin Viikissä Bambin, vau!

5. Valvotaan myöhään

…ja mielellään hyvässä seurassa ja hyvien juttujen maustaman. Kesässä parasta on valoisat yöt ja loman sallima päivärytmin rikkominen mennen tullen.

6. Könytään puutarhassa ja hyggeillään

Kesään kuuluu erottamattomana omassa (ja vähän muidenkin) puutarhoissa ja sadolla hääriminen. Kaikenlaista käyttökelpoistahan tipahtelee alkukesästä aina pitkälle alkusyksyyn. Ja kun satoa on korjattu talteen, tulee luonnollisesti se kotoilun osuus, jolloin kaikki purkitetaan, hillotetaan, leivotaan, pakastetaan ja jaetaan naapureillekin. Kesällä istuskelen luonnollisesti ulkona perkaamassa ja kylmemmällä ilmalla siirryn patojen ja hellan ääreen.

7. Siirrytään myös ihmisten äärelle

Festarilippuja en ole ostanut (vielä ainakaan) – mies muutaman. Mutta kesään kuuluu tottakai muutakin kuin omissa nurkissa ja erakkona metsissä ja mökillä haahuilu.

Teurastamo on tuossa niin ikään kuin oma etupiha, joten siellä ollaan jo koko perhe useampaan otteeseen pyöritty. Rakastan sekä Teurastamoa että Lastenlehdon puistoa Kampissa – molempiin kun menee, aina löytää seuraa lapselle (ja tottakai myös välillisesti itselleen), ja vieläpä tosi kivaa seuraa. Eikä seura aina ole (lapselle) siis muut lapset. Viimeksi Kampissa muutama punkkaripoika intoutui pelaamaan jalkapalloa Epun kanssa. Jukan kanssa molemmat tuumattiin, että rajusta ulkonäöstään huolimatta pojat olivat tosi luontevia lapsen kanssa ja huomioivat pienintäkin koko ajan. Ihania ihmisiä Helsinki pullollaan <3

8. Istutaan kahviloissa

Kesän retkillä olen huomannut ajautuvani magneetin lailla ennemmin tai myöhemmin erilaisiin kahviloihin ja ravintoloihin. Jo ihan siitäkin syystä, että muutamaksi tunniksi kaavaillut retket näyttävät venyvän koko päivän mittaisiksi ja eväät on syöty jo lounasaikaan.

Yllä olevassa kuvassa istuksin Ihana Kahvilassa. Kaupungilla pyöriessä löytää ihan sattumaltakin paljon ihania paikkoja, joihin poiketa ja istahtaa.

9. Otetaan päiväunet riippumatossa

10. Rentoudutaan

Kesällä ei pingoteta yhtään mistään. Vaikka huomaan meneväni välillä kuin aropupu, en missään nimessä unohda vain olla ja möllöttää. Suunnittelen reitit aina siten, että välissä on monta stoppia – sellaista stoppia, joissa voimme olla niin kauan kuin mieli sitä haluaa. Pyöräretkillä piipahdan Stadikalla saunassa tai rannalla lukemassa, kahvilassa pullalla tai kallion nokassa natustamassa eväitä. Suunnitelmat voivat lähteä lennosta vaihtoon, jos ja kun tulee matkalla parempi idea.