Olipas viikonloppu! Siihen kirjaimellisesti mahtui vähän kaikenlaista. Ja mitäs sitä kiertelemään, että nyt on hirmuisen hyvä fiilis. Vähän meinasi nääs viime viikolla alkaa arki ja murheet painamaan, mutta niinpä ne asiat aina lopulta tuppaa järjestymään. Pitäisihän se jo tietää. Menköön tämä postaus nyt vaikka kuvien kautta, niin en tässä vaiheessa turhaan selittele:

Eli hyvä ja leppoinen fiilis lähti hiljalleen kehittymään pitkin perjantaita. Kirsikkana kakun päällä ehdin kuin ehdinkin töiden jälkeen nukkumaan tehokkaat 15 minuutin power napit (aamulla nimittäin näytti siltä, että juoksen aamusta iltaan, ilman sen suurempia lepohetkiä). Päiväunilta sitten suoraan uuteen nousuun eli kipitin Espalle hankkimaan viikonlopun tykötarpeita. Juuri sopivasti sain kaiken pakettiin siellä ja kipitin eteenpäin – kampaajalle. Oi, miten ihana tuokio siitä kehkeytyikään. Kampaajalta tietenkin, kuinkas muutenkaan, jatkoin kipittämistä, tällä kertaa salille.

Kampin Elixialla pari tuntia köllöttelin. Kovasti hymyilytti, en oikein edes tiedä missä vaiheessa homma alkoi kääntymään tuollaiseen virnuiluun. Vaikka kieltämättä arvelutti suoraan kampaajalta lähteä hikoilemaan, kerrankin, kun oli hiukset kammattu ja siististi. Mutta minkäs teet, äidin on käytettävä hyödykseen kaikki turhat koloset, mikäli mielii päästä liikkeelle itsekseen. Lähdin salilta vihellellen, poikkesin ex tempore karkkikauppaan ja päätin hakea hirmuisen satsin sushia mukaan, sillä miehen piti olla omilla menoillaan. Lopulta nakkasinkin hänet matkalta mukaan, joten ilta ei päättynytkään aivan suunnitelmieni mukaan – omaan aikaan sushini ja tyttösarjojen kanssa, ihanaan hiljaisuuteen ja aikaiseen, rauhalliseen uneen. Mutta hyvä se oli noinkin.

Lauantai starttasi rauhallisesti, pitkällä aamulla hyvin nukutun yön jälkeen. Laitoin naamion naamaan, meikkasin rauhassa – valmistauduin kolmekymppisille ja lopulta kipitin tuulessa Metrolle. Ehdin juuri ajallaan drinksuille ja siitä lähtien ilta etenikin omalla painollaan. Harvinaisen onnistuneet kolmekymppiset, sanoisin.

Teimme drinkkejä porukalla, söimme hyvin A21:ssa ja lahjoimme sankaria. Jos olisin oikein reipas ollut, niin olisin tanssinut aamuun asti, mutta työviikko ryydytti naisen ja niinpä nappasin taksin kotiin puoli kahden maissa. Sunnuntaina ei ollut krapulaa, sillä ymmärsin oikeassa välissä siirtyä vesilinjalle. Täydellistä.

Viikonloppu päättyi kaupassa käyntiin, kodin siivoiluun, poitsun jalkapallotreeneihin ja Töppösen kesävaatteiden (=lomavaatteiden) esille kaivamiseen, jotka sopivat täydellisesti – eipä tarvitse ostella mitään. Meille muutti siis kesämies:

…tai kaksi:

Illalla pääsimme lisäksi vihdoin yhteisymmärrykseen Thaimaan agendasta ja spekseistä – ennen kaikkea majoituksesta – nyt on nekin varattu ja vaikuttavat äärimmäisen kiehtovilta. Aikas helpottavaa. Ja kaikkea tätähän sopii juhlia omppupiirakalla:

Toivottavasti alkanut viikko sallii hyvän ja leppoisen fiiliksen jatkuvan. Toistaiseksi homma etenee lupaavasti.