Perjantaita! Päätin tässä ex tempore tehdä alkavan viikonlopun iloksi postauksen eilisestä ja tämän päiväisestä asustani. Kun idea virisi, pohdin ihan aavistuksen verran tekeväni asuistani ja kuvista kollaasin. Ihan siis jo siksi, ettei tarvitsisi tehdä kuva-kuvan-perässä-tyyppistä ratkaisua, etenkin, kun kuvat sinällään ovat melkolailla samanlaisia. Jotenkin kummasti onnistuin kuitenkin loihtimaan muutamasta yrityksestäni lähinnä järkyttävän näköisiä ja kummallisia viritelmiä (perjantaina ei enää näemmä ole paukkuja jäljellä mihinkään kauniiseen ja luovaan..?), joten mennään sitten tällälailla. Aloitetaan vaikkapa meitsin tämän päiväisestä toimistolookista, joka voisi hastägeillä mennä #outofbedlook ja #nomakeup.

Ollaan tänään menossa koko poppoolla töistä soutamaan kirkkovenettä ja kisailemaan soutustadikalle, joten siksi pupunkorvat. Lisäksi mulla on vaihtovaatteet, meikit ja oikeastaan koko muukin loppupäivän elämä repussa mukana. Sen vuoksi lähdin töihin täysin naturellina, suoraan sängystä. Pyrin muuttumaan ihmiseksi ennen kahta iltapäivällä. Jää nähtäväksi, miten sekin operaatio lopulta onnistuu. Ja siis kuningasideahan on aina julkaista itsestään kuvia netissä sängystä revittynä. Jeppis, mutta tosiaan huomasin aamulla, kun peilin ohi vilistin, että olen lähes täysmustissani.

Lisähavaintona, että innostun napsimaan kuvia aina, siis aina, ennen kuin olen edes ehtinyt ajattelemaan meikkaamista tai ylipäätään mitään toimenpiteitä itseni suhteen eli näin:

Mutta eipä se niin nuukaa ole. Hississä nappasin vielä kuvan, kun tajusin peiliin katsoessani, ettei musta perjantaini suinkaan jäänyt housuihin ja paitaan – myös takki ja kengät näemmä tarttui mustana matkaan. Kylläpä nyt on synkkää – todellinen perjantaiangsti päällä.

Ja sitten ois vuorossa vielä eilinen kukkatorstai. Olin keskiviikkona Kampin Vero Modassa, Trendin lukijatapahtumassa ja sieltähän nämä ihanuudet tarttuivat matkaan. Kun pääsin paikalle, olin melko varma, etten osta mitään. En tykkää suurista tungoksista ja ryysiistä, joten ajattelin palaavani takaisin rauhallisempana hetkenä. Kuinkas ollakaan, väkijoukko alkoi harvenemaan ja minä sitä mukaa löytämään ostettavaa. Niinpä siis huivi, paita ja neuletakki – kaikki uusia. Korvikset löytyivät iloisena yllätyksenä pussista, kun pääsin kotiin. Kiitos! Uusia ovat btw myös mustan perjantaini – eli ylläolevissa kuvissa – musta paita ja huivi.

Rakastan huiveja ja ostankin niitä aivan luvattoman paljon, myös neuletakit on käytössä lähes ympäri vuoden ja farkut ja… Ainoastaan korut on sitä luokkaa, että ellei ne ole niitattu muhun kiinni, niin ne kyllä jää laittamatta, hukkuvat tai muuten vaan hautautuvat elämän alle. Tai sattuvat päälle, kun osuvat kohdalle, tulevat jostain laatikosta tai kaapin uumenista taas yllättäen esiin. Tiedän, että mulla on ihania koruja, mutta ei juuri koskaan hajua, missä jokin tietty on. Haasteeni voisikin uudessa kodissa olla se, että keksin jokin ihanan ja toimivan säilytysratkaisun mun asusteille – etenkin koruille.

Nostan asusteista tähän loppuun erikseen vielä esiin tämän päivän mustasta asustani huivin, joka on siis Vero Modasta ja ihana: 

Ja torstain asusta haluan puolestaan nostaa esiin yllätyslahjana saamani Globe Hopen sukat:

Syksy, sateet, pimeät illat, villasukat, iso neule, takkatuli ja tee – lyömätön yhdistelmä!

Hyvää viikonloppua!