Kiitos, ihan hyvää 🙂

Kouluhommat on viittä vaille valmiina ja lähdettiin talvilomalle mummulaan.

Ensin ajattelin, että tämä on viikko, jolloin paahdan täysillä kouluhommien parissa, mutta kappas! Olen yllättänyt itsenikin ja olen jo lähes valmis. Hymyilytti, kun tänään avasin ihan muista syistä kalenterin ja siellä luki tämän viikon kohdalla ”Tulokset lopputyöhön – aloita”. Hah, ne ovat olleet siellä jo pian viikon! Enää siis särmäystä ja oikolukua ja voin laittaa senkin pask…työn valmiina eteenpäin.

Niinpä ollaan siis siinä pisteessä, että pääasiassa lomailemme täällä mummun täysihoidossa.

Eilen lähdettiin potkukelkalla luistelemaan. Potkukelkka, mikä mahtava keksintö!

Tosin luistelu jäi hyvin nimelliseksi, koska täällä on satanut parissa päivässä niin paljon lunta, ettei kiekkoa meinannut löytää hangen keskeltä. Niinpä olemme tänään yrittämässä uudelleen, josko kentät olisi aurattu nyt, kun lunta ei enää tupruta taivaan täydeltä.

Onni on myös se, että Epun molemmat isovanhemmat asuvat samassa kyläpahasessa. Niinpä isänisä on luvannut ottaa Eppua silloin tällöin päiväseltään puuhastelemaan. Ne ovat sitten niitä hetkiä, kun minä särmään lopputyötäni.

En tiedä, miten saisin tämän saman seesteisyyden omaan arkeeni. Onko se Helsingissä edes mahdollista? 

Tänään heräsin 6.50 pirteänä, kun Eppu tuli täysissä tamineissa, hampaat pestyinä kertomaan, että söi aamupalaksi mummun tekemiä lättyjä. Lätyt, niin, no, ne menee aamupalasta juurikin mummulassa, ja lomalla. Lisäksi äitini ilmoitti, että iltapäivällä, kun hän on tullut töistä, voisimme lähteä papan hallille pelaamaan tennistä ja minä voisin hiippailla siitä vaikka hiihtämään. Kylläpä hommat nyt soljuu, ihan itsestään.

Kivaa viikkoa kaikille – oli lomaa tai ei 🙂