En tiedä mitä tapahtui vuosien 2015 ja 2016 vaihtuessa, mutta jotain äärimmäisen hienoa sen on täytynyt olla. Ehkä oikeat tähdet löysivät takaisin radalleen tai jotain muuta yhtä mystistä ja jännää on käynyt ilmassa. 

Vuosi 2016 on tuonut mukanaan paljon hyvää. Olen herännyt aamuisin kukonlauluun iloisena, jaksanut porhaltaa työpäivät läpi hyvällä boogiella sekä saanut iltaisin tehtyä yllättävän keppoisesti viimeiset, aiemmin paljon aikaa ja energiaa vaatineet koulutehtävät pois kuleksimasta. Tämän päälle olen leikkinyt, ulkoillut ja puuhastellut Epun kanssa ja ollut kaiken kaikkiaan paljon läsnäolevampi nainen niin kotona että ystäville, lisäksi energiaa on jäänyt vielä urheilullekin ja omalle levolle – omaan hyvinvointiin. Olen saanut eteenpäin omia haaveitani, joista yksi toteutuu huomenna. Eikä vuotta ole vielä menty kuukauttakaan. 

Tässä hyvän mielen ja energian aallossani äidyin miettimään, mitä vuosi 2016 voisi pitää sisällään. Vaikken lupauksiin uskokaan niin voisin ainakin:

1. Valmistua

En ole uskaltanut vielä koskaan ennen sanoa tätä ääneen. Nyt tehtävät on tehty ja tiedän, että minä oikeasti valmistun. Kevääseen mennessä minulla pitäisi olla siitä ihan virallinen paperilappunen hyppysissä.

2. Säästää

Olen tarkka rahan kanssa joka tapauksessa, mutta tänä vuonna voisin hieman systemaattisemmin laittaa rahaa sivuun. En tiedä vielä miksi, ehkä nyt alkuun ihan vain siksi, koska voin. En yhtään tykkää kerskakuluttamisesta, joten ainakin siitä haluan enenevässä määrin eroon.

3. Karsia tavaraa

Vähän edelliseen viitaten. Mulle on alkanut tulemaan jonkinlainen materiaähky. Ei ihminen loppujen lopuksi paljoa tarvitse. Meillä roikkuu ihan pätevää ja käyttökelpoista tavaraa kotona, mutta se on meille tarpeetonta. Niistä aion päästä vihdoin eroon. Annan vaikka pois, mutta eroon. 

4. Olla enemmän läsnä

Helmasyntini on puhelimella ja omissa maailmoissani roikkuminen. Olen vähentänyt sitä merkittävästi vuodenvaihteen jälkeen. Lapsikin on tämän huomannut. Hän myös tätä nykyä muistuttaa, kun tartun puhelimeen: ”äiti, sun ei enää pitänyt räplätä puhelinta”. Ja minä kuuliaisesti tottelen ja laitan sen värkin pois. Välillä ihan tietoisesti pidän sitä poissa näkyvistä.

5. Yksinkertaistaa asioita ja lopettaa turha stressaaminen

Mun stressaaminen on sellaista vähän salakavalaa ja kummallista. En edes ajattele olevani stressaantunut, mutta myöhemmin ymmärrän sellainen olleeni – tai jonkun siitä huomauttaessa.

Toivottavasti teillä muillakin on ollut hyvä vuoden alku! Minä menen tuonne sohvalle, olemaan rento ja läsnä 😉