Penang – ruoan, katutaiteen ja viidakon ilotulitus
No niin, olisikos korkea aika saattaa reissupostaukset loppusuoralle.
Aiemmin kirjoittelin jo lentoreitit, avasin hieman reissusuunnitelmaa sekä fiiliksiä Kuala Lumpurista – sen voi lukea täältä.
Viikonloppuna jatkoin Indonesian ja Sumatran helmestä Toba-järvestä – se löytyy tämän linkin takaa.
Nyt olisi vuorossa kiehtova ja monipuolinen Penang. Varoitan jo nyt, että melkoinen kuvatykitys tiedossa.
Tobalta siirryimme ensin Parapatin kalastajakylästä kimppakyydillä takaisin Medaniin, josta lensimme suoraan Penangin saarelle, George Towniin. Vietimme ensimmäiset kaksi yötä kaupungissa, jonka jälkeen siirryimme viidakon kautta saaren toiselle syrjälle rannalle.
Onneksi otimme matkasuunnitelmaan nämä kaikki puolet Penangista.
Kaupunki oli mielettömän hauska kokemus. Jukka on jokunen vuosi sitten käynyt nopeasti Geogre Townissa ja tiesi kertoa, että se on muuttunut muutamassa vuodessa melkoisesti. Ruoka on ollut saarella loistavaa jo aiemminkin, mutta sen kylkeen on tullut huikeat määrät (ainakin minua) kiehtovaa katutaidetta. Jo Kuala Lumpurissa meille huokailtiin saaren tarjoamia kulinaristisia elämyksiä, kun kerroimme aikeistamme siirtyä myöhemmin reissullamme Penangiin.
Kaupunki on kaunis sekoitus useita uskontoja ja kulttuureja. Se on myös kiehtova sekoitus kielen mukanaan vievää katuruokaa sekä silmiä hivelevää katutaiteen ilotulitusta.
George Townista hipsimme vielä ennen rannalle siirtymistä Penang hillille. Olimme jo lähtöruudussa päättäneet kivuta sinne omin voimin (sinne menee myös cable car). Lähdimme ensin köpöttelemään autotien vartta, mutta paikallinen vinkkasi meille, että kannattaisi sen sijaan ottaa viidakkoreitti. Se todella kannatti. Reitti ei toki ollut lyhin mahdollinen, eikä aina ollut edes kovin selvää teemmekö juurikaan nousua huipulle, mutta upeaa se oli yhtä kaikki.
Kolmisen tuntia myöhemmin saavuimme vielä George Towniin hotellille noutamaan rinkkojamme, nappasimme taksin ja vajaassa puolessa tunnissa olimmekin jo aivan erilaisissa maisemissa.
Uuteen hotelliin päästyämme, heitin rinkan selästä ja kaasutin suorinta tietä (hotellin allasalueen läpi) rannalle. Söimme todella myöhäisen lounaan, kävelimme rannan päästä päähän ja minä pulahdin linnunmaidolta tuntuneeseen meriveteen kuviokellumaan. Miten ihanaa edes parin päivän ajan reissussa upottaa jalat rantahiekkaan.
Rannasta ehkä sen verran, että mikäli on yhtään reissannut Kaakkois-Aasiassa, ei ranta ehkä ollut päräyttävin mahdollinen – hyvää keskitasoa toki, mutta ei se henkeäni saanut salpaantumaan. Mutta sen sijaan päräyttävää rantaa ja luontoa löytyy noin 10 minuutin bussimatkan päästä – luonnonpuistosta, johon pääsee sisään kirjautumalla sekä vain kävelemällä. Sisäänkäynnin edustalla on muutamakin koju, josta voi tilata venekyydin takaisin. Me nappasimme sellaisen.
Siinäpä tämä. Penang oli värikäs, monimuotoinen ja monipuolinen paikka. Suosittelen vähintäänkin piipahtamaan, jos Malesiaan asti tulee lähdettyä!