Piirteet ja ruumiinosat, joihin kiinnitän miehessä huomiota
Olen tässä viime aikoina höpsötellyt ajatuksella, että mihin ruumiinosaan kiinnitän miehessä/miehissä huomiota. Mikä on miehessä seksikkäintä? Olen yksinkertaisesti pohtinut sellaisia pieniä juttuja, joista itse olen huomannut pitäväni – niin ulkoisesti että sisäisesti. Pieniä (ja isompiakin) juttuja, jotka ovat jopa ajan kuluessa vähän unohtuneet, mutta muistuivat mieleen, kun niitä jäin pohtimaan. Muistin, että olen havainnut joitakin tällaisia piirteitä jo teini-iässä – jotain, mihin kiinnitän huomiota ja mikä saa minut kiinnostumaan – vähintäänkin noteeraan ja mietin mielessäni, että ”nice”.
Pidemmittä puheitta. Juttuja, joista itse pidän, viehdyn ja kiinnitän miehessä huomiota ovat (jutun miehet ja kuvat eivät liity tapaukseen eikä kirjoittaneen elämään):
1. Niska
Aah. Miehen niska ja jopa hartiat. Pidän jollain tapaa raamikkaista tyypeistä. Ei tarvitse olla lihaksikas, siitä ei ole kyse. Olisiko ryhdikäs oikeampi sana? Miehen niska voi olla äärimmäisen kaunis ja puoleensavetävä – silmiinpistävä. Kun katson mielestäni kivaa miestä, jolla on kaunis niska/hartiaseutu – tekee mieli koskettaa. Voin kuvitella sormeni (käteni) hänen niskaansa hyväilemässä. Samaan syssyyn sopii toki hiuksetkin, samallahan voi upottaa sormet hiuksiin.
2. Luonnonkiharat hiukset
Edellisestä täysin luonnollinen siirtyminen. Oma äitini totesi jo aikoinaan, kun huitelin parinkympin tienoilla, että näytän viehtyneen luonnonkiharaan. Ja kun asiaa pohdin, niin kyllä – jokainen vakavampi suhteeni on ollut luonnonkiharaisen pojan, ja sittemmin miehen kanssa. Ensimmäinen poikaystäväni teini-iässä (sekä muutama teini-ihastus mukaan lukien), ensimmäinen kunnon rakkauteni (ja kihlattuni) omasi todellisen ja luonnollisen vaalean afron, lapseni isä, joitakin tyyppejä ennen häntä ja nykyinenkin mies. Sillälailla. Enpä olisi ehkä tajunnut, mutta nyt kun asiaa pohdin. Jeppis.
3. Kädet
Kiinnitän huomiota miehen käsiin. Hyvin hoidetut ja kauniit, pehmeät kädet. Voi luoja! Katsopa sellaisia ja mieti, miltä kosketus ihollasi tuntuu. Enough said? Ja lisäksi jokaista elämäni miestä yhdistää käsillä tekeminen – he ovat kaikki olleet näppäriä ja osaavia. Sitä arvostan.
Ja toki tähän pitää sanoa, että kokonaisuus on aina kokonaisuus. En harrasta listoja enkä liiemmin arvostele ihmisiä, paitsi ehkä hengen ja sielun köyhyydestä. En ole koskaan viehtynyt lihaksikkaista tyypeistä, sitäkin enemmän terveestä järjestä. Enemmän kiehtoo toimiva ja jäntevä kroppa – itsestään huolta pitäminen ja välittäminen, luonnollisuus. Toimiva ja jäntevä mieli. Eli ulkoisista seikoista sisäisiin, niitä ovat muun muassa:
1. Easy going.
Lähdetään nyt englanniksi. Eli sellainen huoleton, toiminnallinen, aikaansaava, iloinen ja enemmin optimisti kuin pessimisti. Olen toki itse melkoisen huithapeli eli kaipaan rinnalleni sillä tavalla jämäkkää miestä, että jutuissa pysyy joku tolkku ja järki. Siinä, missä meikkis menee impulsseilla ja spontaanisti, kyllä, siihen tarvitaan järkityyppi viereen. Vaikka välillä mä sit luimistelenkin et onko pakko olla noin tylsä ja mielikuvitukseton. Tosin raha-asioissa mä olen tiukka, piste. Mua ahdistaa, jos mies on tuhlailevainen.
2. Terveellä tavalla nöyrä
En mitään niin paljoa karsasta kuin hyvin itsetietoisia ja egoistisia miehiä (ihmisiä). Täällä pallolla tallustaa niin paljon sellaista populaa, jotka paasaa koko ajan ”minä minä minä” ja jaksavat nostaa meteliä saavutuksistaan ja tekemisistään. Olen itse ja arvostan muissa sellaista särmää ja tinkimätöntä tekemistä. Tietää olevansa hyvä ja pätevä ilman, että kiitosta ja glooriaa pitää kovaan ääneen hakea ja kuuluttaa. YÖK!
3. Maalaisjärkinen
Älykkö ja kirjaviisas, muita nokitteleva – hyi! Arvostan miehessä elämänkokemusta, tunneälyä ja tilannetajua. Jokainen vakavampi suhteeni on ollut miehen kanssa, joiden ylin tutkinto on ylioppilas. Kyllä. Ja kaikki heistä ovat omalla alallaan menestyneitä. Yksi on ammattilaisurheilija, toinen yrittäjä ja omalla työllään urallaan edennyt jne. Tottakai miehen täytyy kyetä keskustelemaan, minun kanssani paljon, mutta sen huomaa äkkiä puhuuko mies lukemastaan tai jostain, mistä kuvittelee, että on hip tietää vai omasta kokemuksestaan ja todellisesta osaamisestaan käsin.
4. Suvaitsevainen ja intohimoinen
Viimeiseksi nostan edelliseen kohtaankin liittyvän piirteen – arvostan ihmisessä intohimoista suhtautumista elämään. Nyt en puhu paasaamisesta ja uskontoa muistuttavasta intohimosta, vaan siitä, että on seksikästä, että miehellä on asioita, joita hän tekee intohimoisesti. Intohimon kohteen ei tarvitse olla minulle tärkeä, se voi olla yksin miehen (ja vaikkapa hänen kavereidensa) juttu. On sydäntä lämmittävää nähdä ja myötäelää sitä, että toinen on onnellinen ja innostunut – saan voimaa siitä itsekin. Toki odotan samaa tilaa itsellenikin.
Suvaitsevainen taas liittyy löyhästi jopa älykkyyteen. Miehessä on hyvä olla avointa mieltä ja ymmärrystä nähdä asiat monitahoisesti, keskustella ja antaa kaikille tilaa elää omannäköistään elämää.
Olisikohan jotain muuta vielä? Hmm..