Sekalaisia ajatuksia hölläämisestä
Vietin tässä justiinsa viikon liiemmin urheilematta, hölläillen. Sille oli ihan pätevä syykin – uusi tatuointi. Siinä, missä ensin ajattelin, että pakkolepo tuottaa minulle vähintään lievää ehkä jopa keskisuurta tuskaa ja ahdistusta, niin se olikin hirmuisen kivaa ja osoittautui tarpeelliseksi. Viikon aikana tosin ehdin havaitsemaan ja ajattelemaan yhtä sun toista hölläämisen tiimoilta, kuten… …möllöttäminen ja kotoilu on ihanaa. […]
