Tag: treeni

Kirjoittelin viimeksi, miten kevät tulee tarpeeseen.  Niinpä nyt, kun olen vihdoin herännyt alkuvuoden horroksesta, olen päättänyt ottaa ryhtiä taas treenaamiseenkin.  Ukko kuvassa on oma eli en ole ottanut ketään viatonta raukkaparkaa tahtomattaan mukaan selfieeni. Mitään mahdotonta notkahdusta ei ole tapahtunut eli nollasta ei onneksi tarvitse mihinkään pinkaista, mutta en voi millään mittarilla tai asteikolla väittää […]

Työt on nyt tehty ja minä lähden loikkien lomalle. Kirjaimellisesti, sillä juoksen töistä kotiin. Ja jos tähän nyt jotain oikeaa asiaakin pitäisi vielä kirjoittaa, niin loikkiminen on treenimuodoista ollut jo pitkään yksi lemppareistani. Se on äärimmäisen hyvä ja tehokas tapa saada itsensä hikoilemaan ja hengästymään. Loikkimalla saan parhaimmillaan koko kropan hyvällä tavalla hapottamaan. Loikkiessa myös huomaa, […]

Vietin tässä justiinsa viikon liiemmin urheilematta, hölläillen. Sille oli ihan pätevä syykin – uusi tatuointi. Siinä, missä ensin ajattelin, että pakkolepo tuottaa minulle vähintään lievää ehkä jopa keskisuurta tuskaa ja ahdistusta, niin se olikin hirmuisen kivaa ja osoittautui tarpeelliseksi. Viikon aikana tosin ehdin havaitsemaan ja ajattelemaan yhtä sun toista hölläämisen tiimoilta, kuten… …möllöttäminen ja kotoilu on ihanaa. […]

Valokuvaaminen salilla jakaa mielipiteitä. Ainakin osa taitaa ajatella, että itsestään kuvien räpsiminen salilla on pääasiassa turhamaista pissismiä tai vähintään jossain määrin turhanpäiväistä, egosentristä toimintaa. Ihan samaan kategoriaan taitaa mennä itsensä tiiraileminen peilistä treenin lomassa.  Minä olen aloittanut harvakseltaan salilla kuvailun vasta tässä blogin kyljessä. Tosin kyseessä ei todellakaan ole mikään massiivinen sisällöntuotannollinen prosessi 😀 Kunhan räpsin […]

…eli Malminkartanossa.  Olen pimenevistä ja lyhenevistä päivistä huolimatta pyrkinyt ulkoilemaan paljon. Raitis ilma tekee ihmeitä ihmiselle. Lisäksi mäkijuoksu on yksi lempilapsistani, sillä tykkään hirvittävän paljon intervalleista. Samasta syystä hakeudun mieluusti kaiken maailman nyppylöiden juurelle ja päälle. Luonnon omia muotoja mukaillen saa luonnollisesti vähän haastetta ja vaihtelua lenkkeihin sekä sykkeiden kanssa leikittelyä. Lenkkeilin tuolla jätemäellä aikoinaan paljon vaunujen kanssa […]

Anteeksi kuvaähky ja Whitesnake vibat otsikossa. Mutta kuten kuvista taitaa käydä selväksi, niin olen jälleen päässyt tolpilleni ja urheilun pariin. Toipilas- ja niiskutusaikana hautauduin niin syvälle viltteihin ja painatin kroppani mallia sohvaan niin huolella, etten edes muistanut, kuinka hyvän fiiliksen pienellä kropan rääkkäämisellä saakaan. Juoksin alkuun leppoisan lenkin Hietsussa, jonka jälkeen lähdin posket tuulesta punoittaen […]

Toissapäivänä kikkailin täällä blogissa niin ikään vatsalihasten ympärillä. Tänään ajattelin jakaa tämän hetken kyykkylempparini, tarkemmin kyykyn lämmittelylempparini. Jokin tovi takaperin tykkäsin loikkia ja tehdä dynaamisia askelkyykkyjä, nyt on jo toisenlaiset hommat menossa. Joskus halutessani heitän kuulaa ylhäällä hieman ilmaan. Suosittelen kokeilemaan vain, jos tuntuu siltä, että kuula palaa takaisin hyppysiin. Käytän kahvakuulaa salilla lähinnä lämmittelyyn. […]

Olen pohtinut tätä jo jonkin aikaa. Olin viittä vaille hylkäämässä koko idean, sillä ajatus treenikuvistani blogissa tuntui jotenkin hölmöltä. Osittain kai siksi, että aprikoin mikä minä olen treenivinkkejä jakamaan. Suurinpiirtein kaikki mitä liikunnan parissa ja salilla tällä hetkellä puuhailen on itse opittua ja itse funtsittua. Tykkään kokeilla ja kikkailla. Toinen syy epäröidä on varmasti se, […]

Kyllä, sain salilla itseni kiinni hämmästelystä ja jopa toisten tekemisten arvostelusta. Ja heti perään seuraavana päivän työpaikan lounasravintolassa.  Onko tämä nyt sitä ikääntymistä? Kuva täältä Salilla kävelin power rackin ohi, johon sattui kävelemään mies pojankloppi, joka ensi töikseen paiskasi suurieleisesti juomapullonsa maahan. Voi tsiisus, nytkö lähtee treeni hyvin – tavaroita paiskoen? Kaikki (salille joskus nenänsä pistäneet) ovat varmasti törmänneet […]

On olemassa aika harvoja bändejä, jotka eivät kuuntelemalla kulu. The Prodigy on jaksanut nostattaa fiilistäni niin tanssilattialla että treeneissä jo yläasteelta asti – toistakymmentä vuotta siis. Ja edelleen – eilisen jälkeen: VAU! Sedät jaksoivat heilua! Showta ei todellakaan oltu suunniteltu epileptikoita varten ja loppua kohden tömisi jo nenänpäätä myöten. Olin varautunut, ettei keikalla välttämättä soi […]