Työnteko kesällä lähenee jo arjen luksusta
Keskipäivää ja perjantaita! Havahduin tänään miettimään, että tämä kesäinen työnteko on oikeastaan aika kivaa. Olin tosin samaa mieltä viime kesänäkin. Toimistolla vallitsee kummallinen hiljaisuus ja rauha, kahvitauoilla on jäätelöä ja karkkia, lisäksi lounaat voi pistellä vaikkapa ulkona vähän normaalia pidemmän kaavan kautta, tietysti, mikäli työt sen sallivat. Ai niin, ja palaverit istua parvekkeella tai melkein missä vaan, mihin ne milloinkin keksitään sopia.
Tänään vihdoin pyöräilin töihin, sillä jäin yöksi Helsinkiin. Lapsukainen lähti mummin matkaan Tampereelle syöttelemään lampaita ja hoitelemaan maaseudun hommia, joten mammalle jäi vähän aikaa haahuilla tyhjän panttina. Hikisen kuumat yöt pyörittävät edelleen, joten olotilat huitelee univelan vuoksi välillä jo hieman krapulaisen puolella. Tänään ajattelinkin tehdä vähän lyhyemmän päivän ja pyöräillä mutkan kautta kotiin, käydä suihkussa, etsiä käsiini ruokaa ja illemmalla (vähän viileämmällä) lähden ajelemaan Tampereelle, mummin luo Näsijärven rannalle.
Mutta, mikä siis tekee kesäisestä työnteosta luksusta? Tänään muun muassa iloinen ja hyvän musiikin täyteinen työmatkapyöräily ja sen jälkeinen pieni spa hetkeni työpaikan kellarisuihkussa. Pakkasin tarkoituksella mukaanVictoria’s secretin purnukoita ja höylän. Lisäksi löysin muutaman yhteiskäyttöön tarkoitetun purnukan suihkun ikkunalaudalta:
Pientä evästä löytyi repusta myös ja kuulokkeet vaihtuivat suihkun ajaksi radioon. Lisäksi luksusta on hieman pidemmät ja suhteellisen terveelliset lounaat. Näillä ilmoilla ainakaan mun ei tee mieli kovin raskasta settiä. Kahvikin menee kuumuudellaan siinä rajoilla. Vettä tulee juotua ihan luonnostaan riittävästi. Lisäksi voisin kuvitella, että lyhyt, puolenkin tunnin lounasuinti tai -lenkki freesaa. Olen kuljettanut mukanani niin uikkareita, lenkkikamoja että salikamojakin, ihan siltä varalta, että ex tempore tulee tilaisuus joko aamulla, lounaalla tai työpäivän jälkeen hilpasta jonnekin. Eilen tapasin asiakkaita ulkona ja hiostavan kuumuuden vuoksi taisin työpäivän aikana käydä suihkussa ainakin kaksi kertaa. Sekin tekee hyvää, voi vähän raikastua kesken aherruksen. Lisäksi on jäänyt aikaa lukea ammattikirjallisuutta ja suunnitella syksyn töitä.
Veikkaan kuitenkin, että illalla, huonosti nukuttujen öiden jälkeen voi Tampereelle raahautua about tämän näköinen äiskä:
Mietin jo aamulla, kun heräsin, että soittaisinko mummille ja kysyisin onko ok, jos tulisin vasta huomenna. Olo oli melko lähellä samaa kuin en olisi nukkunut lainkaan. Ja samalla sekunnilla, kun ajatus tuli totesin sen täysin absurdiksi – en nuku todennäköisesti yhtään sen paremmin ensi yönäkään. Se, että olen yksin ei auta asiaa, kun ongelmana on tämä samperin kuumuus. Mummi lupasi rantasaunan, ruokaa ja peräkammarin, kuulostaa sen verran hyvältä, etten taida jättää sitä väliin.