Valoa syksyyn
On taas se aika vuodesta eli syksy ja sehän tarkoittaa pimenevien iltojen, kynttilöiden, villasukkien, teen ja hiljalleen kylmenevän ilman lisäksi sitä, että on valokarnevaalit Linnanmäellä.
Käväisimme siellä eilen ja hyvänen aika, että on jo kylmä! Mutta illan ja hämärän tullen myös kaunista ja raikasta. Laitteisiin emme tällä kertaa tarjenneet mennä, mutta syksyistä karnevaalifiilistä ammennettiin senkin edestä. Poikakin on kivasti vielä sen ikäinen, että maksuttomat laitteet toimivat hyvin sammuttamaan huvipuisto-kieputuksen nälän. Sen lisäksi tuntuu, että itse huvipuiston ilmapiiri ja karnevaalifiilis on vielä pienelle riittävän ihana juttu, joten paljon muuta actionia ei vielä edes tarvitse järjestää. Tuo meidän lapsi pääasiassa viipottaa ympäriinsä, ihmettelee, tuijottelee, ihastelee, höpöttelee ja kyselee – laitteet ovat täysin toissijainen juttu, vielä (huoh).
Syksyn värit ovat tällä hetkellä ehkä kauneimmillaan. On vielä upeaa väriä puissa, mutta osa lehdistä varissut maahankin värittämään maisemaa kokonaisvaltaisesti. Aah. Linnanamäellä tuli lopulta kierreltyä ja tuijoteltua muutamia tunteja. Kävimme lämmikkeeksi hörppäämässä kuumat kaakaot ja sillä sokerin määrällä jaksettiinkin melkein kasiin asti. Poitsu piti lopulta pitkän kaavan kautta neuvotella kotimatkalle, kun hän ei olisi saanut tarpeekseen millään. Sovimmekin, että tulemme vielä takaisin viikonloppuna.
Vihdoin tahattoman mutkan kautta kotiin päästyämme kävikin sitten näin:
Lapsi nukahti lähes pystyyn, mun syliin. Aaaw. Siitä on aikaa, kun näin on käynyt. Melkein vauvakuume iski, kun mietin, miten siitä ei ole kauaakaan aikaa, kun keinutuolissa tuijoteltiin toisiamme, välillä syötiin, ulkoiltiin ja nukuttiin ja taas tuijoteltiin, jokelleltiin ja hymyiltiin. Siinä sitten illan ratoksi katselin ja ihastelin tuota lasta ja suikautin aina silloin tällöin pusun poskelle ja otsaan. Oli helppoa olla onnellinen.
Syksyn kylmenevissä illoissa on se ihana puoli, että kun sieltä vihdoin pääsee sisälle, alka poskia kuumottaa ja tekemään mieli kupposta teetä tai kuumaa kaakaota. Lopulta alkaa ramasemaan ja yöunet on taatusti sikeät.