Usein mietin, miksi tunnen negatiiviset tunteet niin voimakkaasti. Viha, raivo, inho, suru, pettymys. Tunnen kaikki 110%sti. On hyvin raskasta tuntea negatiiviset tunteet niin voimakkaasti, se syö todella paljon energiaa. Pettymyksen ei tarvitse olla kuin ihan pieni, mutta minulle se tuntuu maailman lopulta. Se voi tuntua jopa niin pahalta, että hetkellisesti toivon kuolemaa. Viimeksi näin kävi, […]

Eilen oli todella kiva päivä, lähdettiin bussilla ostarille. Mutta toki ahdistus alkoi hiipiä siinä kohtaan kun meille kerrottiin, että ollaan väärässä bussissa. Tilanne onneksi pysyi hallinnassa, koska olin ottanut rauhoittavaa ennen matkan alkua, koska busseissa minulle tulee usein paniikkikohtaus. Jokatapauksessa pääsimme perille ostarille. Ostarilla oli ihan perus hyvät kaupat, Bershka, Terranova, HM, Zara ja muita […]

Oon niin fiiliksissä! Sain aivan huikean työtarjouksen, jonka parissa aloittelen jo nyt, mutta kunnolla sitten syksyllä Suomessa. Vuoristoradassa mennään nyt ylöspäin. Eilinen oli aika samanlainen kuin tänään on ollut. Heräsin hyvällä fiiliksellä, tunnin sisään tuli ihan älytön lasku. Eilen myös raivo nousi. Aivan valtava raivo kaikkia ihmisiä kohtaan joka onneksi laski kuitenkin tunnissa. Sit alkoi […]

Miksi en vain voi olla onnellinen? En enää edes muista miltä onnellisuus tuntuu. Poikaystävä on tehnyt kaikkensa, että viihtyisin täällä. En viihdy. En ole niin sosiaalinen kuin hän, en saa uusia ystäviä tuosta noin vain. Rakastan kyllä juhlia ja huomiota, mutta siinä tilanteessa kun tunnen suurinpiirtein kaikki. Outojen ihmisten keskellä olen kuin kala kuivalla maalla. […]

No miltä se ahdistus tuntuu silloin kun se on sairaus? Sitä varmaan monet miettii. Yritän käydä nyt tässä läpi omia tuntemuksiani ahdistuksen kanssa. Teen nämä sairauden ”esittelypostaukset” sitä mukaa, mikä tunne vallitsee. Viimepäivinä on ollut kovasti sekamuotoista jaksoa, mutta ahdistus on ollut pahempana jo viikon ja kaikista on päällimmäisenä tunteena..  Masennuksesta ja hyposta/maniasta kirjoitan sitten […]

Näitä kysymyksiä usein mietin. Luulen, etten ole ainut sairastunut, jolla identiteetti hämärtyy hiukan diagnoosin myötä. Nykyään kuitenkin osaan jo erottaa omaa identiteettiäni, ja sairauttani paremmin. Toki sairaus kuuluu minuun, on osa minua. Mutta mitä minä olen sairauden takana? Olen 25-vuotias nainen. Itse ehkä pidän itseä useimmiten tyttönä. Tunnen olevani nuori. Varmasti jopa nuorempi kuin olen. […]

Niin.. Mistä kaikki alkoi? Rehellisesti sanottuna, en tarkalleen ottaen edes tiedä. Diagnoosin sain tosiaan n. 3 vuotta sitten kun jouduin sairaalaan psykiatriselle osastolle epävakauteni vuoksi. Luulen, että silloin oli meneillään hankala sekamuotoinen jakso. Jouduin, tai toisinsanoen pääsin sairaalaan. Muisti on tältä ajalta erittäin heikko. Olin sairaalassa n. 2 kuukautta, ensin suljetulla osastolla ja sitten pääsin […]

Olen 25-vuotias nainen Suomesta. Välillä opiskelen, välillä työskentelen, välillä vain olen. Sain diagnoosin muutamia vuosia sitten. Luultavasti olen sairastunut jo nuorempana. Päätin alkaa kirjottaa blogia, jotta se auttaa minua käsittelemään vaikeita ja helpompiakin tunteita. Tunteita arkipäivän asioista. Tunteita menneisyydestä, nykyisyydestä, ja tulevaisuudesta. Tunteita, joita sairaus aiheuttaa. Toivon myös, että blogi voi auttaa muita ihmisiä ja […]