Pikamuoti, meikit ja esiintymisasut – kuinka olla eettinen esiintyvä taiteilija?

Suomeenkin rantautunut Black Friday ja Black Week ovat parhaillaan meneillään. Tuntui että tämä on hyvä aika jakaa postaus jota olen miettinyt jo pitkään. 

Kuinka olla esiintyvä taiteilija, näyttää upealta ja pitää yllä glamouria, mutta kuitenkin olla kuormittamatta maapalloa liikaa kulutuksellaan? Onko se edes mahdollista? Kerron nyt oman näkemykseni kulutuksesta ja esiintyjän vastuullisuudesta. 

Esiintyjän ammattiin kuuluu olennaisena osana ulkonäkö. Erityisesti omalla alallani (luokittelen itseni laajasti termillä show business professional) se korostuu; keikkoja myydään taidon lisäksi brändillä ja kokonaisuudella. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Teen n. 100 keikkaa vuodessa, joten esimerkiksi esiintymisasuja tarvitaan paljon. Yhdellä tai kahdella mekolla esiintyminen kaikissa tilaisuuksissa ei näytä artistin kannalta hyvältä. On oltava jatkuvasti muuntautumiskykyinen myös ulkonäön puolesta ja näytettävä aina erilaiselta ja upealta. Meikki ja hiukset tulee myös olla viimeisen päälle ja edustavat. Huulipunia, meikkivoiteita ja luomivärejä on oltava joka sävyyn, ja niiden on kestettävä pitkät esiintymispäivät. 

Keikoille pitää myös matkustaa, ja usein kyytinä on oma auto. Äänentoistolaitteiston roudaus esimerkiksi ei onnistu julkisilla, ja useaan paikkaan ei mikään bussi tai juna edes kulje.

Kuinka ihmeessä siis voin tehdä tätä työtä ilman että tunnen jatkuvasti huonoa omaatuntoa maapallon kuormittamisesta? 

En ole koskaan ollut mikään suuri kuluttaja. Lapsena emme saaneet juuri koskaan uusia vaatteita ja tavaroita. Kuljin aikuisikään asti joko siskon vanhoissa vaatteissa, äidin itse tekemissä tai kierrätyskeskuksesta haetuissa kamoissa. Usein kyllä kinusin kaikenlaista – tuntui epikseltä, että ”kaikilla muilla” oli ne Leviksen 501:t ja joku muotipaita. Aikuisena sitten tajusinkin, ettei jonkun merkkivaatteen omistaminen ole mikään erikoinen juttu. En ole koskaan oikein ymmärtänyt kalliiden merkkien esittelyä ja pröystäilyä omaisuudella. Tietysti jos jotain tarvitsee, kannattaa hankkia laatua joka kestää, eikä ostella jatkuvasti halpisrättejä jotka hajoavat ja nuhjuuntuvat muutamassa kuukaudessa. Esimerkiksi urheiluvaatteissa suosin hyvälaatuisia merkkejä, koska ne ovat mukavia päällä ja kestävät. 

1.Vaatteita käytettyinä

Kun muutama vuosi sitten havahduin ilmastoasioihin ja maapallon kuormittamiseen, aloin myös miettiä enemmän kuluttamistani ammatin puolesta. Olin itse asiassa jo vuosien ajan hankkinut suuren osan esiintymisasuistani 2nd Hand Shopeista, joita Irlannissa on todella paljon. Niitä ylläpitävät mm. Oxfam, Enable Ireland ja monet muut pienemmät toimijat. Eli tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Kaupoissa on todella laadukasta tavaraa, ja vein aina välillä itsekin niihin vaatteita joita en enää käyttäytynyt. Tällaisia kauppoja saisi olla Suomessakin enemmän, paikalliset kirpputorit eivät ole vielä vakuuttaneet minua täysin. 

Minun pitäisi myös tehdä kunnon siivous esiintymisvaatekaappiini, sillä tällä hetkellä siellä roikkuu mekkoja jotka olivat tosi hot vuonna 2013 mutta eivät enää iske nykyiseen tyyliini. Niinpä ne saavat lähteä myyntiin tai lahjoitan eteenpäin :) Uusien vaatteiden hankinnassa olen nyt ollut erityisen kriittinen, ja yrittänyt rakentaa esiintymisvaatekaappia fiksusti, niin että vaatteet tulevat taas kestämään seuraavat ainakin 5 vuotta ja ovat mahdollisimman monikäyttöisiä. Tunnustan, että on minullakin ollut _useita_ hetkiä, kun olen ostellut koko Penneys/Primark-tavaratalon tyhjäksi, ja tuntenut siitä jälkeenpäin huonoa omaatuntoa. Tarvitsinko todella kaikkea tätä tilpehööriä joka tarttui mukaan vaan koska se on halpaa? Shoppailu ei saisi olla mielestäni jokapäiväinen osa arkea, vaan nimenomaan harkittua tarpeen mukaan ostamista. On sitä paitsi paljon kivempi saada uusia asioita kun niitä on odottanut eikä heti saa kaikkea mitä haluaa :) Olen huomannut kuinka haluan omistaa yhä vähemmän tavaraa ja vaatetta. Tavoite olisi karsia ajan kanssa ihan kaikki mitä ei oikeasti tarvitse, ja pitää arkivaatekaappikin hyvin pienenä. 

2. Meikit

Suurin käänne tapahtui ehkäpä meikkien osalta. Aloin ostamaan vain cruelty free, eli ei eläinkokeilla testattuja meikkejä. Tieto eri merkeistä löytyy helposti googlaamalla. Irlannissa on onneksi todella hyvät valikoimat eri brändien meikkejä, joten siirtymä oli helppo. Aloin suosimaan myös yhä enemmän luonnonkosmetiikkaa. Luonnonkosmetiikka on edistynyt huomattavasti parissa viime vuodessa, ja sieltä löytyy erittäin laadukkaita tuotteita. 

Tässä esimerkkinä tämänhetkinen best of meikkipussini sisältö:

• IDUN Minerals-meikkivoide
• IDUN Minerals Puuteri
• Tarte Shape Tape Concealer
• IT Cosmetics Superhero-ripsiväri
• Essence kulmakynä 
• Tarte Tartelette luomiväripaletti
• Urban Decay Backtalk-paletti
• Anastasia Beverly Hills Sultry-luomiväripaletti

Lisäksi voin suositella luonnonkosmetiikan puolelta Avrilin huulipunia/-kyniä, jotka on todella helppo laittaa, ne kestävät ja tuntuvat mukavilta ja näyttävät upeilta.

Meikin poistoon käytän Luonkosin öljykakkua, joka on ihan paras. Ihonhoitoon käytän Herbinan tuotteita, jotka ovat käsittääkseni sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, ja myös valmistetaan Suomessa Heinävedellä! 

3. Auto

Mitä tulee matkustukseen, en usko että autot ovat tästä maailmasta mihinkään poistumassa. Tärkeämpää olisikin tehdä niistä vähemmän saastuttavia. Itse myös ulkomailla pitkään asuneena voin sanoa että kyllä se lentäminen perheen luokse kahdesti vuodessa oli erittäin tärkeää. Eli myös lentoliikennettä varmasti voi tulevaisuudessa kehittää ympäristöystävällisemmäksi. Oma autoni on pieni, ja kuluttaa vähän polttoainetta. Se on minulle omiin olosuhteisiini nähden erittäin hyvä – mitä tekisin jollain monsterijeepillä, kun suhailen lähinnä kaupungissa ja moottoriteillä. Pidemmille matkoille menen aina junalla. Bussiliikennettä en käytä koska minulle tulee busseissa todella huono ja vähän klaustrofobinen olo. (Kuka muu on samanlainen?!🤢)

Toivon siis että näillä pienillä teoilla ja valinnoillani olen onnistunut vaikuttamaan edes vähän. Mielestäni jokaisen on hyvä käydä itsensä kanssa keskustelu, jossa miettii kuinka paljon tavaraa oikeasti tarvii elämäänsä. Vaatteita voi tosiaan ostaa kirpputoreilta (jos löytää hyvän), rakentaa vaatekaapin harkitusti, tukea luontoystävällisiä merkkejä, käyttää ei eläinkokeilla testattuja sekä myrkyttömiä meikkejä ja yleisesti perehtyä tuotteiden alkuperään. Sama koskee ruokaa, itse ainakin haluan tietää mitä suuhuni laitan. Osittain tästä syystä olen pikkuhiljaa siirtynyt enimmäkseen kasvissyöjäksi. 

Oletko sinä tehnyt tietoisia valintoja kuluttamisessa ilmastoahdistuksen seurauksena? Jaa parhaat vinkkisi kommenteissa!