Uusi vuosi, uudet hankaluudet

Huhhuh, en voi uskoa että vihdoin onnistuin kirjautumaan blogiini. Tämä vaati kuukauden mittaisen viestittelyn Lilyn toimituksen kanssa sekä uuden käyttäjätunnuksen.

Palasin töihin joulukuun alussa ja kirjoittelin heti innoissani postauksen, mutta jostakin käsittämättömästä syystä käyttäjätunnukseni (jolla pääsin Lilyyn) eivät enää toimineet blogialustalla. Samanlaista takkuamista tuntui olevan oikeastaan kaikki silloin joulukuussa, ja vähän tammikuussakin. Työläppärini temppuili, uutta ei kuulunut, työhuoneen kanssa oli epäselvyyttä (joka vähän jatkuu edelleenkin) ja miltei jokainen pikkiriikkinenkin asia osoittautui hankalaksi. Osittain tämä liittyy siihen, että vanhempainvapaani aikana työpaikkani oli vaihtunut Tampereen yliopistosta Tampereen yliopistoksi (University of Tampere -> Tampere University) kun Tampere3-prosessin päätöksenä korkeakoulut yhdistyivät. Tähänastisen puolentoista kuukauden kokemukseni perusteella vaikuttaa siltä, että uudessa organisaatiossa mikään ei ole yksinkertaista, eikä mikään ole ennallaan. Paitsi tietenkin vegebaarin ruoka, onneksi!

Täytin eilen tutkimuskyselyä, jossa kartoitettiin henkilöstön tunnelmia organisaatiomuutoksen jälkeen. Tutkimuslomakkeessa kysyttiin jotakin siihen suuntaan, että herättääkö uusi yliopisto minussa vihaa vai rakkautta vai enkö osaa päättää. No, kyse ei oikeastaan ole minun tunteistani tai tunnelmistani. Kyse on siitä, että ihmisillä pitää olla edellytykset tehdä työtään hyvin ja ylikuormittumatta ja hallinnon täytyy olla läpinäkyvää, demokraattista ja noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. Tämän rinnalla on aivan sama kuinka kammottavalta yliopiston uusi logo näyttää tai kuinka paljon rahaa brändityöhön on hassattu. Tai onko minulla tänään ehkä hieman toiveikkaampi olo yliopiston tulevaisuuden suhteen kuin eilen, tai tuntuuko minusta että voisin muuttaa mielipidettäni yliopiston johdosta. (Ja kyllä, kirjoitin tämän palautteen myös tutkimuskyselyn avoimeen kohtaan.)

Nyt jatkan taistelua uuden työkoneen ohjelmien asennuksen parissa, mutta sitä ennen toivotan kaikille oikein hyvää uutta vuotta! Toivottavasti siellä vielä joku tämänkin blogin löytää, vaikka itsellänikin oli siinä vaikeuksia!

(Käyttäjätunnukseni on nyt MKatariina entisen Maria Katariinan sijaan, mutta ihminen on sama (luulen).)

Työ ja raha Oma elämä Työ

Olen vielä/taas täällä!

Moi pitkästä aikaa! Ja terveiset täältä äitiysvapaan uppeluksista. Kevät meni aikalailla vauvaa ihmetellessä ja uuteen kotiin muuttaessa, kesä lomaillessa. Nyt on alkanut pikku hiljaa tulla sellainen fiilis, että olen kohta puoliin valmis siirtymään vauvakuplasta jälleen ihmisten ilmoille ja töiden pariin. Olen kotona vielä joulukuun alkuun saakka, sitten jatkan töitä projektini parissa. Muutakin jännää on meneillään, sillä olen mukana eräässä uudessa hankkeessa. Siitä vähän lisää myöhemmin.

Joitakin minihommia olen kevään ja kesän aikana tutkimukseni eteen tehnyt, ja niinpä voinkin nyt kertoa että kaksi artikkelia on hyväksytty julkaistavaksi! Tämä ehkä kuulostaa siltä että olisin kirjoittanut kovastikin tekstiä, mutta todellisuudessa valtaosa työstä on tehty viime vuonna, ja tässä vapaan aikana olen tehnyt lähinnä muokkauksia vertaisarvioitsijoiden toiveiden mukaan. Akateemisen julkaisemisen hitaudesta ehkä kertoo se, että kumpikin artikkeli on hyväksytty mutta ei vielä julkaistu: toinen on tulossa vasta ensi vuonna, toisesta en ole varma ehtisikö tälle vuodelle.

Suomeksi kirjoitin Sosiologia-lehteen otsikolla Uuden työn lupaukset äitiysbloggaajien arjessa. Keskustelu ”uudesta työstä” on vellonut jo hyvän aikaa, ja sillä viitataan tavallisesti työn muutoksiin, esimerkiksi työn muuttumiseen rajattomaksi, joustavaksi ja intiimiksi eli hyvin henkilökohtaiseksi. Tässä artikkelissa kirjoitan blogityön tarjoamista lupauksista, mahdollisuuksista ja ”hinnasta”eli toisin sanoen siitä, miksi bloggaaminen työnä on muodostunut niin monille tärkeäksi, mitä se antaa tekijöilleen ja toisaalta millaista hankausta ja kitkaa se tuo arkeen.

Toisen artikkelin ensimmäinen kirjoittaja on Marjo Kolehmainen, ja se käsittelee affektiivista työtä ja ilmapiirien luomista. Olemme Marjon kanssa kumpikin osallistuneet kaupallisiin tilaisuuksiin, joissa tietynlaisen ilmapiirin luominen kiinnitti huomiomme. Artikkelissa siis pohditaan tunteita, ruumiillisuutta, ilmapiirin tuottamista ja kaupallisuutta omien havaintojemme pohjalta. Tämä artikkeli ilmestyy European Journal of Cultural Studies -lehdessä (kunhan ehtii).

Lähes vuoden tauko tutkimushommista tuntuu tehneen hyvää, sillä olen oikeastaan aika innoissani töihin paluusta! Ja nyt sain vihdoin otettua haltuun myös tämän uudistuneen Lilyn, joten toivottavasti blogikin alkaa pikku hiljaa heräillä eloon.

Työ ja raha Uutiset ja yhteiskunta