3 X case Louhimies

Eilen – osuvasti Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä – kahdeksan suomalaista eturivin näyttelijänaista kertoi julkisesti työskentelystä ohjaaja Aku Louhimiehen kanssa. Tarinat olivat kammottavia, ja ne voi lukea tästä Ylen jutusta. Tämän tekstin kärkenä eivät kuitenkaan ole Louhimiehen kyseenalaisten ja alistavien metodien yksityiskohtainen kuvailu, vaan keskustelun jälkipyykki, jossa sympatiapisteitä on yllättäen jaettu myös Aku Louhimiehelle. Tartun nyt kolmeen eniten kuulemaani väitteeseen:

 

  1. “Miksi Louhimiestä täytyy kiusata?” Tämä argumentti toistui erityisesti eilisen A-studion aikana, johon myös Louhimies osallistui. Ensinnäkin, Louhimies ei ole kiusattu, vaan kiusaaja. Toiseksi, se, että Louhimies kutsutaan suoraan tv-lähetykseen kertomaan oma näkökulmansa ei ole kiusaamista vaan kuulemista ja tilan antamista. Mutta jotainhan se patriarkaatista kielii, että sympatiat kääntyvät käsittelyvaiheessa kiusattujen naisnäyttelijöiden sijaan heitä kiusanneeseen miesohjaajaan.
  2. “Mutta kun se teki niin hienoja elokuvia!” Tai: “Mutta sen elokuvathan olivat ihan paskoja!” Kuten tässä twiitissä tiivistetään, ei teosten laatu liity keissiin mitenkään. Nerokas taideteos ei oikeuta sadistista käytöstä, ja toisaalta teosten huonouden korostaminen implikoi, että Louhimiehen metodeilla olisi pitänyt tehdä parempaa taidetta. Keississä on kuitenkin kyse metodien suhteesa vallankäyttöön, ei metodien suhteesta taideteosten laatuun. Keskustelu Louhimiehen taiteen tasosta on tässä yhteydessä turhaa, koska mikään – edes taide – ei oikeuta sadistista käytöstä.
  3. “MeToo-kampanjan vuoksi kaikki naisten sanoma on nykyään pyhää ja miesten sanoma valetta.” Niin, no. Kuten Matleena Kuusniemi eilen A-studiossa totesi, ovat naiset kyllä yrittäneet puhua aiheesta ennenkin, mutta ennen MeToo:ta heitä (meitä) ei olla kuultu. Tämä väite on myös ristiriitainen kohtaan 1 nähden: Tähän asti on kohistu, että miehiä ei nykyään kuunnella eikä miesten anneta puhua, mutta eilen, kun Louhimiestä kuunneltiin ja hänen annettiin puhua, ei sekään kelvannut.

 

Kiitos niille rohkeille näyttelijöille, jotka toivat tapauksen esiin, jotta vastaavaa ei tulevaisuudessa tapahtuisi.

 

Seuraa Bluestockingia somessa: FACEBOOK + INSTAGRAM + TWITTER

 

 

kulttuuri leffat-ja-sarjat ajattelin-tanaan raha