5 feminististä kirjaa, joille annan 5 tähteä

Bluestocking

Multa on pyydetty monta kertaa lukuvinkkejä perehtyneisiin mutta samalla helppotajuisiin feministisiin kirjoihin. Tämä on yhtälö, joka vaikuttaisi olevan akateemisessa maailmassa jokseenkin mahdoton (terveisiä vaan täältä väikkäriartikkelikasan alta), mutta onneksi feminismiä ei tehdä ensisijaisesti yliopistoissa. Siispä seuraavassa viisi feminististä kirjaa, jotka ovat asettuneet omassa kirjahyllyssäni luokkaan feministiset klassikot. Järjestys satunnainen, koska kaikki ovat upeita:

 

Laurie Penny - Bitch Doctrine: Essays for Dissenting Adults (2017). Laurie Penny kirjoittaa viiltävän tarkasti intersektionaalisesta feminismistä ja omista kokemuksistaan maailmasta, jossa hän elää feministinä. Ja kuten otsikossa lupaillaan, kirjoittaa Penny myös siitä, että on ok olla bitch, jos ja kun sillä tarkoitetaan naista, joka ajattelee omilla aivoillaan, sanoo vastaan ja pitää omia ja muiden puolia. Erinomaista feminististä vertaistukea, siis.

 

Laura Bates - Misogynation: The True Scale of Sexism (2018). Everyday Sexism Projectin lanseerannut Laura Bates jatkaa projektiaan esseillä, joissa hän tarkastelee kattavasti naisten kokemaa seksismiä. Bates osoittaa, miten häirintä lähtee liikkeelle yhteiskunnan misogynistisista rakenteista ja manifestoituu kaduilla, kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja mediassa. Rehellisyyden nimissä todettakoon, että vaikka luin esseet Italian matkalla aurinkotuolissa hiekkarannalla, ei kirja ollut kivaa luettavaa. Mutta sitäkin tärkeämpää. Eli paikka tällä listalla kuuluu sille ehdottomasti.

 

Caitlin Moran - How to Be a Woman (2012). Kun luin tämän teoksen vuonna 2016, ajattelin ensimmäistä kertaa, että minäkin haluan kirjoittaa kirjan feminismistä! Kirja on listalla paitsi siksi, että se on ensi-inspiraationi keväällä 2019 julkaistavalle Ennen kaikkea feministi -kirjalleni, myös, koska se on ihan helvetin hauska, oivaltava ja moniulotteinen. Jos joku väittää, että feministeillä ei ole huumorintajua, hän ei ole lukenut Morania.

 

Koko Hubara - Ruskeat tytöt (2017). Luin Ruskeat tytöt kahdessa päivässä viime viikolla. Se oli ihan hirveän hieno kirja. Helmi Kekkonen kirjoitti siitä näin: “Minä tiedän, että tätä kirjaa ei ole kirjoitettu minulle ja minä ymmärrän sen, todella hyvin. Mutta se ei tarkoita sitä etteikö se olisi aivan helvetin hyvä kirja, joka ihan jokaisen tulisi lukea.” Yhdyn tähän analyysiin täysin.

 

Rebecca Solnit - Men Explain Things to Me (2015). Oletko miettinyt, miten termi mansplaining trendasi? Syy on tässä teoksessa, jossa Solnit kertoo muun muassa, miten eräs mies kerran kertoi spleinasi Solnitille seikkaperäisesti lukemansa kirjan sisällön. Jos mies olisi vaivautunut kysymään Solnitin mielipidettä, hänelle olisi selvinnyt, että kyseinen kirja oli Solnitin itsensä kirjoittama. En voi kuin suositella.

 

Seuraa Minjaa somessa: FACEBOOK + INSTAGRAM + TWITTER

Kommentoi

Commenting is closed.