Lähisuhdeväkivalta ei ole “yksittäistapaus”

Tänään aamun lehdessä oli juttu, jonka otsikossa kysyttiin: “Miten perhetapaaminen voi päättyä puukotukseen?” Juttu käsitteli Helsingin Haagassa sattunutta väkivaltatapausta, jossa poliisi epäilee vuonna 1985 syntyneen miehen puukottaneen entistä puolisoaan ja tämän ystävää. Puukotuksen yhteydessä saivat vammoja myös epäillyn ja hänen entisen puolisonsa lapset. Aamulla lukemassani jutussa rikosylikomisario kommentoi tapausta toteamalla: ”Tähän tapaamiseen on osallistunut perhettä. Tällä hetkellä ajattelemme, että se mitä tässä on tapahtunut, liittyy tämän perheen asioihin.”

Perheväkivaltaa käsittelevässä uutisoinnissa ja jatkojutuissa sukupuolittuneiden valtasuhteiden vaikutus ja naisiin kohdistuvan väkivallan laajuus jätetään huomiotta. Sen sijaan väkivallanteot mielletään edelleen usein perheen sisäisiksi asioiksi. Yksittäistapauksiksi. Mutta kuinka monta yksittäistapausta vielä tarvitaan, ennen kuin niiden juurisyitä ryhdytään karsimaan?

Tilastot kertovat, että puhe perheen sisäisistä asioista tai yksittäistapauksista ei pidä täysin paikkaansa:

• Vuonna 2017 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 8300 uhria. Uhreistä 68,1 % oli naisia. Syyllisiksi epäillyistä 77,8 % oli miehiä.
• Vuonna 2017 vanhempien alaikäisiin lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä oli yhteenä 2061. Miesepäiltyjä oli 63,9 %, naisepäiltyjä 36 %.
• Vuosina 2009-2017 perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi vähintään kolmena vuonna jouneista naisia oli 86 %.
• Henkirikoksissa Suomessa miehen surmaa tavanomaisimmin ystävä tai tuttava, naisen puoliso tai entinen puoliso.
• Henkirikosten yrityksistä ja törkeistä pahoinpitelyistä noin puolet kohdistuu miehiin. Miehen ollessa uhri, on puolet epäillyistä miehiä.
• Suomessa toisiksi yleisin henkirikostyyppi on puolison tai entisen puolison surmaama nainen.
• Suomi on sitoutunut noudattamaan Istanbulin sopimusta eli Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, mutta naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ei ole juurikaan vähentynyt.
• Suomessa turvakotipaikkoja pitäisi olla 500. Nyt niitä on noin 180.

Meillä on dataa ja meillä on analyysia. Seuraavaksi sukupuolittunutta väkivaltaa tulisi käsitellä sen kammottavassa kansallisessa laajudessa. Vain siten voidaan pureutua mekanismeihin, jotka johtavat siihen, että perhetapaaminen päättyy puukotukseen.

Seuraa Bluestockingia somessa: FACEBOOK + INSTAGRAM + TWITTER

Lähteet:

Tilastokeskus: https://www.stat.fi/til/rpk/2017/15/rpk_2017_15_2018-05-31_tie_001_fi.html

Väestöliitto: http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/vakivallan-yleisyys/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: https://thl.fi/en/web/sukupuolten-tasa-arvo/hyvinvointi/sukupuolistunut-vakivalta/sukupuolistuneen-vakivallan-yleisyys-suomessa