Bluestocking vastaa Jari Sinkkoselle

Kun mediassa halutaan kommentti liittyen lapsiin ja sukupuoleen, soitetaan lastenpsykiatri Jari Sinkkoselle. Ei siksi, että Sinkkonen olisi sukupuolen moninaisuuden asiantuntija, vaan koska silloin saadaan takuulla räväkkää matskua. Viimeksi Sinkkonen avasi sanaisen arkkunsa viime viikolla. Vastaan nyt muutamiin hänen tuolloin esittämiinsä (tyhjiin) väitteisiin:

Sinkkonen: “Minä en tällaista moninaisuuspuhetta ymmärrä alkuunkaan. Pojalla on munat ja tytöllä pimppi ja sillä selvä.”

Bluestocking: “Selvästikään et ymmärrä. Sukupuoli ei määrity genitaaleista, kyse on kompleksisemmasta ilmiöstä. Sukupuoli syntyy historian, kulttuurin ja sosiaalisen maailman valtasuhteissa. Ennen kaikkea sukupuoli on kuitenkin kokemus, joka ei ole kiinni haarovälistä. On loukkaavaa ja yksinkertaistavaa määrittää ihminen ulkoapäin sillä perusteella, mitä hänen jalkojensa välistä löytyy. Se voi olla jopa väkivaltaista, mikä käy ilmi esimerkiksi intersukupuolisten lasten genitaalien korjausleikkauksista, jotka rajoittavat itsemääräämisoikeutta omaan kehoon ja sukupuoleen ja voivat lisäksi aiheuttaa psyykkisiä oireita.“

Sinkkonen: “On kokonaan eri asia, miten lapset kasvavat oman, biologisen sukupuolensa puitteissa. Jos tyttö on rasavilli menijä, olkoon. Jos taas poika on herkkä ja taiteellinen, olkoon.”

Bluestocking: “Kuten sivusinkin jo, on biologinen sukupuoli käsitteenä ongelmallinen. Jos biologisen sukupuolen käsitettä tarkastalee diskursiivisesti, voidaan lisäksi todeta, että itse asiassa sosiaalisen maailman määreet antavat merkityksiä myös niin sanotulle biologiselle sukupuolelle. Yksinkertaistettuna: kun väitetään biologisen sukupuolen määrittävän sukupuolen perustan, asetetaan lähtökohtaisesti rajat lapsen sukupuolen ilmaisulle ja toiminnalle. Jos esimerkiksi ilmaistaan, että on ok, että tyttö on rasavilli, annetaan ymmärtää, että rasavillius ei kuitenkaan lähtökohtaisesti kuulu tyttöyteen. Biologian kanssa tällä kielipelillä ei ole mitään tekemistä.”

Sinkkonen: “Sukupuolten välisten erojen hämärtäminen ei lähde lapsen, vaan aikuisen tarpeesta.”

Bluestocking: “Tuskinpa vastasyntynyttä kiinnostaa, kääritäänkö hänet synnytyslaitoksella vaaleansiniseen vai vaaleanpunaiseen huopaan. Kyllä se on käytäntö, joka syntyy nimenomaan aikuisen tarpeesta.”

Sinkkonen: “Ylipäätään puhe siitä, että kasvatus olisi jokin kaikkivoipa keino ohjata lasta haluttuun suuntaan ei ole totta. Ei edes kaikkein hyvää tarkoittavinkaan kasvatus voi hallita lasta, sillä lapsi kasvaa niin kuin kasvaa.”

Bluestocking: “Eli miksi huolestua sukupuolen moninaisuudesta?”

On tylsää, että Sinkkonen, joka on puhunut kauniisti esimerkiksi poikien herkkyyden ja lasten kasvurauhan puolesta, lataa täyslaidallisen tylyjä epätotuuksia heti, kun olisi syytä ottaa huomioon muutakin kuin binäärijako tyttöihin ja poikiin. Suosittelen Setan täydennyskoulutusta.

Seuraa Bluestockingia somessa: Facebook, Instagram, Twitter!