Olen mielelläni ilonpilaaja!

Tiedätkö, kun feministeiltä kysytään, että pitääkö aina valittaa ja olla niin vaikea? Lyhyt vastaus on: Kyllä pitää. Pidempi vastaus on: Maailma on epätasa-arvoinen, ja epätasa-arvoa on lupa kommentoida. Lisäksi tasa-arvon tekeminen on työtä. Se ei ole piknik, vaikka feministit ovatkin parasta seuraa myös eväsretkille. Tasa-arvo ei etene, ellei sitä edistetä. Ja koska tasa-arvon edistämisellä on myös vastustajansa, on edistäminen joskus myös aika raskasta.

Tämän postausidean inspiraationa toimii Sara Ahmedin Feministkilljoys -blogin ensimmäinen postaus. Ahmed kirjoittaa siitä, millaista on olla feministinen ilonpilaaja. Ensimmäisessä postauksessaan Ahmed listasi esimerkkejä feministisestä ilonpilaamisesta. Aion nyt röyhkeästi tehdä Ahmedin esimerkin pohjalta oman listaukseni. Ja muistuttaa, että jos tulet alla olevista syistä kutsutuksi ilonpilaajaksi, niin olet suurella todennäköisyydellä tehnyt arkipäiväisen feministisen teon.

Olet ilonpilaaja, jos

  • kysyt luennolla, miksi kurssilista koostuu vain valkoisten miesten teksteistä
  • et naura muiden mukana seksistisille tai rasistisille vitsille
  • vaadit samaa palkkaa kuin mieskollega
  • vaadit ylipäänsä parempaa palkkaa, vaikka olet nuori ja nainen
  • huomautat rasistisesta tai seksistisestä kielenkäytöstä
  • tulet vihaiseksi epätasa-arvosta
  • blackface on mielestäsi rasistinen karikatyyri, jonka käytöstä pitäisi luopua
  • haluaisit julkisiin tiloihin sukupuolineutraalit wc:t
  • et pidä tasa-arvoa saavutettuna tilana siksi, että Suomella on jo ollut yksi naispresidentti
  • ihmettelet, miksi siinäkin yhdessä TV-sarjassa on vain valkoisia, keskiluokkaisia ihmisiä ja heidän tarinoitaan
  • pidät sukupuolikiintiöitä hyvänä ideana, ellei tasa-arvoa muilla keinoin saavuteta
  • kannustat nuoria ilmastolakkoon

Vastasitko johonkin kohtaan kyllä? Tervetuloa ilonpilaajien iloiseen joukkoon!

Seuraa Bluestockingia somessa: FACEBOOK + INSTAGRAM + TWITTER

Kommentit (0)