Rakkaus voittaa
Turun puukotuksista on nyt kulunut yksi viikonloppu. Keskellä Turun kauppatoria oli aamulla televisiokameroita, poliiseja sekä kukkien ja kynttilöiden meri. Tapahtumat ovat läsnä myös ihmisten puheissa. Jotkut niistä huolestuttavat minua.
Olen huolissani siitä, että Turun väkivallanteko vahvistaa Suomessa ajatusta ‘meistä’ ja ‘muista’. Että ihmisiä aletaan jaotella entistä enemmän ulkonäön ja taustan perusteella, vaikka ulkonäkö tai ihonväri eivät ole koskaan olleet suomalaisuuden mittareita. Olen huolissani, että tapahtumia käytetään ihmisiä luokittelevaan politikointiin, vaikka raukkamainen terroristi ei edustanut ketään muuta kuin itseään.
Ihmisten jaottelu ei ole käyntikortti turvallisempaan maailmaan ja Suomeen. Päinvastoin: Terrorismin tavoite on lisätä pelkoa ja vihaa ihmisten välillä. Jos haluamme vastustaa terrorismia, meidän on vahvistettava toisiamme ja luotava yhtenäisyyttä kaikkien kesken taustaan katsomatta. Jatkettava elämää ja matkustettava Brysseliin, Barcelonaan ja Lontooseen. Juotava torikahvit Turussa.
Yhtä puukottajaa kohden Turussa oli useita ihmisiä, jotka huusivat varoituksia toisilleen, juoksivat tappajan perässä ja yrittivät oman henkensä uhalla pelastaa muita. Minulle se on osoitus siitä, että maailmassa on enemmän rakkautta kuin vihaa.
Tänään vien kukkia muistomerkille. Sitten kävelen keskustan läpi kotiin.
Rakkaus voittaa.