Rikkaat puhuivat, mutta miksi rikkaista ei saisi puhua?

Mitä Suomen rikkaimmat ihmiset ajattelevat varallisuuden jakautumisesta ja politiikasta? Muun muassa näitä kysymyksiä avaa uutuustietokirja Huipputuloiset – Suomen rikkain promille. Kirja perustuu professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan tutkimukseen, jossa on haastateltu 90 varakasta suomalaista. Ennen kuin kirja julkaistiin, Helsingin Sanomat kirjoitti tuloksista yhteenvedon. Se ei miellyttänyt kaikkia.

Syntyi kauhea metakka. Twitterissä elinkeinoelämän kärkinimet, oikeistopoliitikot ja varakkaat yrityspomot riensivät puolustamaan nimettömänä esiintyneitä rikkaita. Näinkö rikkaita kiitetään verovaroista! Absurdia! Eivät kaikki rikkaat!

Kun tajuttiin, että Twitter-avaukset eivät tulisi muuttamaan tutkimustuloksia, vaihdettiin taktiikkaa. Professoria ja akatemiatutkijaa alettiin maallikkopohjalta ojentaa tutkimusmetodeista. Liian vähän haastatteluja! Ei voi yleistää! Laadullinen tutkimus on mielipiteitä, ei tutkimusta!

Laadullisen tutkimuksen dissaaminen on näin yliopistolaisen näkökulmasta argumenttina aika ysäri, jolloin niin sanotut tiedesodat olivat ehkä joillekin kiinnostava debatti. Twitterin ulkopuolella laadulliset menetelmät on kuitenkin todettu varsin päteväksi tavaksi kuvata ilmiöitä ja tehdä tulkintoja ilmiöistä. Myös tässä tapauksessa metodien arvioinnin lopputulos on yksiselitteinen: Metodologiset valinnat olivat päteviä.

Rohkenen väittää, että porulla ei loppujen lopuksi ollut mitään tekemistä tutkimusmenetelmien kanssa. Rikkaat suomalaiset sanoivat sanomalehdessä muun muassa, että sosiaalietuuksia tulisi ajaa voimakkaasti alas, että kaikilla on samat mahdollisuudet menestyä, ja että demokratia on huono järjestelmä. Kukaan ei käskenyt haastateltuja sanomaan niin. He sanoivat kaiken vapaaehtoisesti.

Rikkaat loivat puheillaan rikkaista ikävää ja itsekästä kuvaa, ja se harmitti muita rikkaita. Kiinnostavaa tässä on se, että kun rikkaat mokaavat brändinsä itse, yritetään vastuu vahingosta vierittää muille. Raha on valtaa – ja näin valta toimii. Kuten Johanna Vuorelma Twitterissä huomautti: kun Juho Saari kirjoitti teoksensa Huono-osaiset muutama vuosi sitten, ei julkisuudessa käyty keskustelua tutkimusmenetelmien pätevyydestä.

Eli ehkäpä rikkailla ei sittenkään mene ihan hirveän huonosti.

Seuraa Bluestockingia somessa: FACEBOOK + INSTAGRAM + TWITTER