Toksisesta maskuliinisuudesta ja sen seurauksista

Bluestocking

Docventuresin syksyn toinen dokumentti on The Work. Dokumentti seuraa Folsomin vankilassa kahdesti vuodessa järjestettävää nelipäiväistä terapiasessioa, jossa osallistujina on sekä Folsomin vankilassa istuvia, paatuneita väkivaltarikollisia että vankilan ulkopuolisia siviilejä. Kaikki osallistujat ovat miehiä ja terapiaryhmän tarkoitus on saada miehet puhumaan tunteistaan, luottamaan toisiinsa ja ymmärtämään, mitä tunnelukkojen taustalla on. Kun vuosikausia tunteensa padonneet miehet saavat luvan turvallisessa ympäristössä avautua, ollaan dokumentissa äkkiä isojen tunteiden äärellä.

 

Viime aikoina termi toksinen maskuliinisuus on vilahdellut feministisen analyysin ohella arkikeskusteluissa. Toksinen maskuliinisuus viittaa malliin, jonka mukaan pojat kuuluu kasvattaa sellaisiksi miehiksi, jotka näyttävät voimaa, käyttävät valtaa ja piilottavat heikkoutensa, jollaiseksi tunteiden näyttäminen lasketaan. Dokumenttia katsoessa toksinen maskuliinisuus konkretisoituu: Miehet kertovat, kuinka tunteiden patoaminen on heidän kohdallaan purkautunut sulkeutuneisuuden lisäksi rajuksi väkivallaksi ja päihteiden käytöksi.

 

Siinä, missä tyttöjä kasvatetaan näyttämään tunteensa, kantamaan emotionaalista vastuuta ja hoitamaan ihmissuhteensa, sanotaan pienille pojille, että miehet eivät itke ja kestä kuin mies. Ja jos nämä pienet pojat aikuisiksi kasvaessaan haluavat säilyttää uskottavuutensa Miehinä ja paikkansa toksisen maskuliinisuuden hierarkian yläpäässä, on naisiset ominaisuudet kuten tunneilmaisu kitkettävä. Jos niitä ei kitketä, ollaan ongelmissa: Mies saattaa esimerkiksi kuulla muilta miehiltä homottelua ja neidittelyä, saada turpaan tai joutua hakatuksi. Toksinen maskuliinisuus pitää siis huolen, että siitä poikkeavalla itseilmaisulla on miehelle seurauksia.

 

Toksinen maskuliinisuus tulkitaan toisinaan moitteena, jolla halutaan osoittaa miehille heidän virheensä. Kyseessä ei kuitenkaan ole lyömäase miehiä vastaan, vaan pyrkimys hahmottaa tiettyjen toimintamallien vahingollisuutta yksilöille. Toksisen maskuliinisuuden seurauksista kärsivät usein miehet itse: Miesten syrjäytyminen, miesten yliedustus väkivaltarikollisina ja turvaverkkojen puute erotilanteissa ovat seurausta toksisen maskuliinisuuden mekaniikasta. Sukupuolten muotit ovat ahdistavia, koska ne rajaavat liikkumatilaa ja ilmaisun mahdollisuutta. Ja vaikka naisen muotti on ahdas, on miehen muotti on sitäkin ahtaampi, koska toksinen maskuliinisuus puristaa sitä joka sivulta. 

 

Haluan maailman, jossa pienet pojat saavat olla herkkiä, jossa koko tunneilmaisun kirjo on kaikille sallittu, ja jossa feminiinisyys ei ole rangaistavaa kenellekään. Sellainen maailma on mahdollinen, kun toksinen maskuliinisuus kyseenalaistuu, ja tästä on olemassa esimerkki: The Workin lopputeksteissä kerrotaan, että 17 vuoden aikana, jona terapiaohjelma on ollut käytössä, sen läpi käyneistä vangeista on vapautunut yli 40. Yksikään heistä ei ole palannut vankilaan.

 

Pidetään siis huoli, että myös miehet saavat itkeä.

 

Seuraa Minjaa somessa: FACEBOOK + INSTAGRAM + TWITTER

 

Kommentoi

Commenting is closed.