Varo näitä, kun puhut julkisesti
Tietoisku: Rakastan konferensseja! On ihanaa hengailla pari päivää samanhenkisten ihmisten (lue: armottomien nörttien!) kanssa jonkun muun kuin oman yliopiston kampuksella ja puhua asioista, jotka kiinnostavat kaikkia paikallaolijoita eniten maailmassa. Sen verran olen kuitenkin konffia kiertänyt, että myös seuraavat lauseet ja hetket ovat tulleet tutuiksi. Koska olen syyllistynyt näistä useisiin myös itse, listaankin nyt asiat, joita presentoijan kannattaa varoa:
“Mulla on niin kuuluva ääni että en tarvitse mikrofonia.” [Takariviltä jää tämäkin lause kuulematta.]
“Mä sanon tämän viimeisen asian ihan lyhyesti.” [Puheenvuoro kestää kymmenen minuuttia. Aikataulu venyy.]
[Ainoa mies pyytää ensimmäisenä puheenvuoroa ja kommentoi polveilevasti linkittäen puheenvuoron itseensä.]
“Oho, kello onkin jo noin paljon! No mä juoksen kahdessa minuutissa läpi nää kymmenen viimeistä slidea.” [Kaksi minuuttia ei riitä, aikataulu venyy.]
[Puheenjohtaja ei pidä aikataulusta kiinni. Aikataulu venyy.]
“Tää on aiemminkin kommentti kuin kysymys.” [Kommentti liittyy kommentoijan omaan tutkimukseen, ei kuultuun presentaatioon.]
[Oma presentaatioaikasi on iltajuhlan jälkeisen aamun ensimmäinen. Paikalla on neljä kuulijaa, joista kolme on krapulassa, yksi edelleen humalassa ja kaikki ystäviäsi.]
“Tämä on sitten viimeinen kysymys.” [Kysymyksen jälkeen esitetään vielä kolme kysymystä. Aikataulu venyy.]
[Presentoijan iPadilla tehdyt slidet eivät aukea tilan PC:llä. Selvittämiseen kuluu kymmenen minuuttia. Aikataulu venyy.]
Jaa omat lentävät konffa- ja seminaarilauseesi Bluestockingin Facebook-sivulla postauksen alla! Antoisia konferenssihetkiä!