Pisteraja-aidan takaa, päivää – teille on myönnetty taas mietintämyssy!

No niin.

 

Se tulee sykäyksittäin, ensin kylmänä ja kuumana aaltona korvien välistä sormiin ja varpaisiin asti.

Hirveä pettymys. Tyhjyyden tunne, on kuin kroppa sekoaisi eikä tiedä, tulisiko nyt sydämen pamppailla vai hiljentää syke minimiin loppujen voimien säästämiseksi.

Ensimmäisen tunteen jälkeen tulevat ensimmäiset ajatukset. Niistä lähes jokainen alkaa sanalla miksi. Miksi taas kävi näin? Miksi en riittänyt taaskaan? Miksi…?

Minusta ei ole mihinkään, olen tyhmä, laiska ja saamaton.

 

Hetkinen…

 

On se aika vuodesta, kun moni pomppii riemusta avatessaan Opintopolun ja nähdessään tekstin: opiskelupaikka myönnetty. Sitten on niitä, joiden unelma murskaantui ties monennenko kerran. Eikä kertojen määrällä oikeastaan ole enää väliä – viimeistään sitten, kun hakukertoja on jo takana monta monituista.

Harmi vain, että moni ulkopuolinen kysyy pöllämystyneenä, tietämättömänä: paljonko jäi pisteitä puuttumaan? Monesko kerta tämä nyt oli? No eihän siinä mitään, moni yrittää kymmenen kertaa. Paljonko oli maksimipisteraja? Mut eihän sitä tiedä, jos pääset täydennyshaussa (, jota ei tässä kohteessa satu olemaan)! Tai sitten siihen seuraavaksi haluamaasi hakukohteeseen (, joka tuntuu lohdutuspalkinnolta). Tai voihan olla, että joku jättää opiskelupaikan vastaanottamatta (, ja pääset kouluun varasijalta kaksisataatuhattakuusi)!

Niin varmaan. Hyvää ne tarkoittavat. Tämän sortin pettymys vaan on monelle meistä oikeasti niin henkilökohtainen, ettei sitä tee mieli ruotia heti verekseltään.

 

Sinulle, joka petyit tänään: tämä on paitsi murheellinen, myös erityisen tärkeä päivä. Tämä on nimittäin päivä, jolloin alat todennäköisimmin pyörittää negatiivisten itsesääliajatusten pyörää. Valitse heti toinen suunta – se, jolla mahdollisesti olit aiemminkin ja tulet olemaan myös seuraavana syksynä ja keväänä. Mikä tämä suunta on?

Kun pääset yli pahimmasta tunteiden ja ajatusten vellonnasta, tee heti selväksi muutama fakta itsellesi. Teit taas tänä vuonna kovasti töitä. Vaikkei se riittänyt, olet oppinut aika paljon. Eikä tämäkään vuosi mennyt siis hukkaan. Mieti, mitä kaikkea vaille olisit jäänyt ilman juuri kulunutta vuotta. Mitä seuraavalla vuodella voisi olla juuri sinulle tarjota? Tätä kirjoitan samalla itselleni, mieluisimman koulupaikkani (lääkis) juuri menettäneenä. Kirjoitin itselleni keväällä ylös omaan opintosuunnitelmaani rallienglannilla: vaarallisin virhe, jonka voit tehdä, on luovuttaa. Nyt minun vasta kuuluukin sitä periaatetta noudattaa.

Jäitpä sitten miten kauaksi pisterajasta hyvänsä, se ei vähennä työsi arvoa.

 

Olet varmaan ihan hyvä tyyppi, eikä sille ominaisuudelle sentään ole asetettu pisterajaa!

 

<3: Bonnie