6/12/2015 Jenkkipolttarit
Perjantai-illan ohjelmana oli siis ystäviemme järjestämät polttarit. Toivoimme, että juhlisimme iltaa koko porukalla eikä perinteisesti miehet ja naiset erikseen. Meillä on enää niin vähän aikaa täällä, että on kiva olla isommalla porukalla vielä kun pystyy. Jouduin edellisenä yönä valvomaan neljään, sillä aikaeron vuoksi joitain hääjärjestelyjä on pakko hoitaa soittelemalla Suomeen öisin. Väsymys painoi koko perjantain, joten nukuin ”pikku” päikkärit ja heräsin vasta seitsemältä illalla valmistautumaan.
Selvittiin paikalle kello kymmeneltä ja pian lähdettiinkin keskustaan. Yksi hyvä puoli amerikkalaisten isoissa autoissa on: koko porukka mahtuu yleensä yhteen autoon eikä tarvitse soitella lisätakseja. Meille oli hankittu juuri sopivat asusteet iltaa varten, ei mitään liian överiä. Itselläni oli ”Bride to be”-nauha (mikä sen nimi on? se nauha joka on misseillä??) sekä tiara ja miehellä oli hattu. Ja shottilasi-sormukset. Amerikkalaisten polttareiden idea oli aikalailla sama kuin Suomessa, sen enempää asiaa avaamatta. Oltiin 90’s baarissa tanssimassa Spice Girlsin, Christina Aguileran ja Bäkkäreiden tahtiin. Meillä oli niin kiva ilta ja yö! Oli taas himafilosofi vauhdissa kun pohdin koko illan että ”tässä mä nyt olen, viettämässä omia, ystävien järjestämiä, polttareita Jenkeissä”. Näitä epäuskoisia hetkiä on alkanut tulla huolestuttavan usein, välillä mietin heräänkö kohta hyvästä unesta. ehkä se tarkoittaa että menee hyvin kun ei itsekään meinaa uskoa elämäänsä todeksi? Baarissa ihmiset onnittelivat tulevaa morsianta ja olivat innoissaan uuden vuoden häistä. Sain myös pahaa silmää kun ”Bride to be” pussailee miehen kanssa tanssilattialla. Eivät jenkit tainneet tietää että kyseessä on sulhanen, yleensä kun näitä juhlia ei vietetä yhdessä. Eikä tuleva morsian yleensä pussaile miestä jolla on sormus, sillä Yhdysvalloissa miehillä ei ole kihlasormuksia, vaan he saavat wedding ringin mennessään naimisiin. Me noudatamme tässä tietysti suomalaista tapaa, eli molemmat pitävät kuuliaisesti sormusta myös ennen häitä.
Aamulla oli Facebook-täynnä tärähtäneitä kuvia baarista, ei tosiaankaan mitään blogimateriaalia. Tässä muutama suht ok kuva. Ensimmäisessä kuvassa halailen Sarahia, koko juhlan järjestäjää. Aivan ihana nainen! Taisin kertoa sen hänelle useaan otteeseen eilen.
Tänään ollaan viihdytty hyvin pitsan ja jäätelön seurassa, noudatan ilmeisesti Annen hyväksi todettua häädieettiä. Ainoa poistuminen kotoa oli illalla kahdeksan aikaan, kun piipahdin Sun Tan Cityssä torkkumassa vähän lisää.
Jos haluaa seurata livenä esimerkiksi tällaisia iltoja mut löytää Snapchatista nimellä reettakor. Ja hei, hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!