Mitä mulle kuuluu?
Jospa sitä voisi ajatella hetken muutakin kuin raskautta? Tai tietysti meidän kuulumiset ja lähitulevaisuuden suunnitelmat pitkälti sivuaa sitä myös, mutta että ei ihan koko ajan raskausvauvaraskausvauva-mantraa. Terkuin, luin synnytyksestä kolmeen asti aamuyöllä. Meidän arkikin on täällä niin…. arkista että itse on vaikea keksiä siitä kerrottavaa. Vaikka itse blogeja lukiessani eniten pidän juurikin niistä sekalaisen ajatuksenvirran tuloksena syntyneistä kuulumispostauksista.
Me ei päästy kahteen päivään liikkumaan kotoa, sillä tänne tosiaan satoi lunta sekä tiet oli aika jäässä. Meidän kesärenkainen sportti Mustang ei todellakaan ole se lumikelien ykkösvalinta. Päivät kului siis pakkasesta, lumesta ja auringosta nauttien ja otettiin ihan rennosti kotona vaan. Ulkoiltiin koirien kanssa ja useaan kertaan todettiin, että kyllä lumi ja pakkanen tekee suomalaisen onnelliseksi, kunhan tietää että sitä kestää alle viikon. Katsoin loppuun Downshiftaajien kakkoskauden, ihan paras. Suomessa en seurannut mitään sarjoja, mutta täällä on ylläriylläri enemmän aikaa, joten tulee katsottua vaikka mitä! Meillä on kaikki mahdolliset suoratoistopalvelut (osa on perheen yhteisessä käytössä heh) HBO, Elisa Viihde, Netflix, BookBeat, vaikka varmaan yksikin riittäisi 😀 Nyt alkaa kuulostaa huolestuttavasti siltä etten muuta teekkään kuin tuijota ruutua. Todellisuudessa katson ehkä joka toinen päivä mitään näistä.
Sain tämän kortin ihanalta työkaverilta ennen lähtöäni. Kortin teksti on totta, mutta kuvassa näkyvä ”luksus” ei kyllä täällä osoitteessa asu ainakaan tuossa muodossa.
Pikkuhiljaa olen hoitanut myös kevään ja kesän asioita. Meille tulee siis viisi ystävääni kyläilemään maaliskuussa pariksi viikoksi, sekä huhtikuussa vanhempani. Tyttöjen kanssa vietetään ensin aikaa täällä Raleighssa ja mennään sitten New Yorkiin muutamaksi päiväksi. Vanhempani tulevat taas Nycin kautta ja ajelevat sieltä Washingtonin kautta tänne ja itse ajattelin mennä heitä vastaan ainakin Washingtoniin, jonka olen nähnyt aiemmin vain talvella. Näihin reissuihin liittyy jonkin verran järkkäilyjä, autonvuokraamista, hotellia, lentoja jne. Ja tottakai pitää tutkia mitä täällä Raleighssa voi tehdä/ näyttää täällä vieraileville, mua kun täällä aikanaan viehätti semmoinen 195cm tummatukkainen mies, ei tullut sitten hirveästi kaupunkia kierrettyä hehheh.
Keskellä pahoinvointia sain päähäni että haluan Suomeen synnyttämään ja sitä olen tässä aika paljon järkkäillyt, eli hankkinut lentoja, asuntoa, sopinut neuvolajuttuja yms. Olen semmoinen lentokenttäluuta, että matkustan mielelläni pitkillä ja halvoilla lennoilla, nukun yön lentokentällä ja muuta semmoista, mitä ehkä nyt ei kannata tehdä. Suunnitelmana olisi lentää raskausviikolla 29 Suomeen (eli huhtikuun puolenvälin jälkeen), mies töiden vuoksi toukokuun lopussa. Jo pelkkä ajatus siitä ajasta on kauhistuttava, koska siis no, 6 viikkoa erillään menee normaalitilanteessakin suht hitaasti, niin entäs loppuraskaudesta? Olen listannut asioita, joita haluan tehdä siinä reilussa kuukaudessa joka ollaan erillään. Kivoja suunnitelmia on siis paljon tuolle ajalle ja lähinnä ajattelin luuhata kaikkien nurkissa kyläilemässä sekä nauttia Suomen keväästä sekä entisistä kotikaupungeistani. Olla koditon Suomessa ja raskaana, oikea synnytysturisti. Kesäkuusta eteenpäin meillä on vuokra-asunto Jyväskylästä, vaikka varmasti mahdollisimman paljon tullaan viettämään aikaa vanhemmillani ja mökillä. Palataan tänne kotiin mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen (välihuomautus: kaikissa näissä suunnitelmissa on yllärivara, eli tietysti toimitaan tilanteiden mukaan), kunhan vauva on saanut passin ja viisumin, eli siinä 1-2kk iässä. Meidän pitää ennen lähtöä hoitaa tämä asunto myös valmiiksi vauvalle, eli hankkia rattaat, sänky, turvaistuin ja muut peruskamat, jotta kotiinpaluu on mahdollisimman mukava ja stressitön.
Tästä keväästähän saa lähes hektisen kuuloisen jos asiat esittää noin. Todellisuudessa tässä on hirveästi aikaa vain olla ja innolla odotan vähän lämpimämpiä kelejä ja kevättä ja sitä, että saa nauttia kunnolla lämmöstä ja kuumuudesta ennen Suomeen tuloa. Luottamus Suomen kesään on mennyt jo ajat sitten.
Huomenna meidän ensimmäisestä ultrasta <3