13. Kerro jokin muisto lapsuudestasi
Skippasin muutaman tylsän luukun ja jatkan nyt pum pam. Siispä kolmastoista luukku vuoden joulukalenterista:
Mulla on tunnetusti todella huono muisti, varsinkin asioista jotka on tapahtunut mun lapsuudessa. Ihan kokonaisia hetkiä on muistissa ehkä viisi. Mutta sellaisella kivalla yleisellä tasolla muistan kuinka paljon rakastin pukeutua. Mulla oli portaiden alla pahvilaatikko, joka oli täääyynnnä ruusukuviollisia huiveja, pitkiä hameita, perukkeja ja merimiestakkeja. Ne olivat parhaimmat omistamani asiat, nuo vaatteet josta pystyi keksiä vaikka mitä hauskaa, ja ne viihdytti mua ihan ala-asteen loppuun asti. Vaatteiden kautta tein teatteriesityksiä, joita halusin mun parhaimmat nallet ja nuket katsomaan. Eikä mun pukeutumisinnostus päättynyt vain leikkeihin. Halusin laittaa kaikkia kreisejä asuja päälle tarhan joulujuhliin ja kevätnäytöksiin. Muistan vieläkin mun suosikkikorvikset, jotka oli ihan järkyttävän isot, turkoosit, roikkuvat klipsikasarikorvikset. Joita käytin 4-vuotiaana. Toinen suosikki oli myös ylisuuri vaaleanpunainen rusettipanta, se täytti koko pään ja näkyi pitkien matkojan päähän. Rakastin myös mekkoja. Rakastin käyttää mekkoja kaikkialla, mökillä, hiekkalaatikossa, metsässä, puussa. Mikään paikka ei ollut liian likainen mekolle. En ollut mitenkään turhan hillitty, kaikki oli mulle leikkiä ja leikkiin kuului aina hulmuavat helmat ja hiuskoristeet. Niinkuin nykyäänkin. Mulla on lähes sama maku kuin 4-vuotiaana, iso ja sekainen teatterivarasto olisi vieläkin mun unelmahengailupaikka. Varasto täynnä ruusukuviollisia huiveja, pitkiä hameita, perukkeja ja merimiestakkeja.
Alkuperäisidea: Emily Dahl
