Sielunhoitoa

Mielestäni sielunhoito ei tarkoita mitään tiettyä asiaa. Siis sitä, että joku virallinen sielunhoitaja ammattinimikkeellä toimiva henkilö tekisi jotain maagista huuhaata. 

Mä käsitän sielunhoidon lähinnä omana projektina voida paremmin. Miettiä mitä haluaa ja mitkä on tärkeimmät tavoitteet elämässä ja miten niihin pyrkiä, sen kautta mistä asioista itse nauttii ja mitä tykkää tehdä. Tukena voi olla esimerkiksi ystävä tai jokin ryhmä, tai toimia itsenäisesti. 

Itse olen nyt tässä miettinyt paljon sitä omaa sielunhoitoani. Haluaisin voida paremmin. Ja uskon, että päämäärään on ihan hyvin matkaa vielä. Mulla on tässä paljon henkisiä esteitä. Mietin mitä mä ansaitsen -ja oikeasti ansaitsen ihan kaiken, jokin vain saa mut välillä ajattelemaan, etten voi odottaa ja vaatia yhtään mitään. 

En tiedä mikä on saanut aikaan niin huonon oman arvon tunteen. Vähän itseluottamusta kehiin, tyttöseni. Tuntuu aina vain, että kaiken pitää riittää ja kaikki pitää hyväksyä, vaikka pitäisi pysähtyä miettimään mitä oikeasti itse haluaa ja mitä on valmis sen eteen tekemään. Joskus pitää jättää jotain taakse saavuttaakseen parempaa. Kai mä jotenkin pelkään muutoksia. 

Joka asiassa mun hästäg-traumat nostaa päätään. Kaikkea eri asioihinkin liittyviä tilanteita vertaa aiemmin traumoja aiheuttaneisiin asioihin. 

Yksi tuttava kertoi mulle tehneensä jotain, ihan perusasiaa. Tyyliin, että kävin hiihtämässä. Ja laittoi videota todisteeksi, jotta uskon että hän puhuu totta. Hän siis tietää mun epäluottamuksesta, etenkin miehiin. Sanoin, etten tarvitse todisteita, uskon kyllä jos sanoo niin. Hän kysyi luotanko mä häneen. Siinä sitten pähkäilin luottamustani. Kyllä yleisesti lähtökohtaisesti luotan ihmisiin. Luotan niihin asioissa, tekemisissä, mutta en tunteissa. Jos joku sanoo, että tein uuden biisin tai kävin uimassa, niin ei mulla kenenkään kohdalla ole siihen niin etten uskoisi. Ei edes miehiin, vaikka olenkin paljon puhunut miesvihasta ja ettei niihin voi luottaa. Mutta luottamuspula on vahvana tunneasioissa. Jos joku sanoisi tykkäävän musta niin olisin, että ”just joo, et varmasti oikeesti tykkää”. Tai jos joku suunnittelee tapaavansa mua, niin ajattelen että kyllä hän sen kuitenkin peruu. 

Nämä asiat pitää mun sielua jumissa. Nämä asiat estävät mua voimasta hyvin. Kun on koko ajan varpaillaan, peloissaan ja epävarma, niin se kuormittaa sielua paranemaan. Täytyy miettiä mikä mua jumittaa roikkumaan tässä huonossa olossa, ja miten siitä pääsisin eteenpäin.