Missä kuljee raja?
Jokaisella on oma käsitys missä oma raja/oman suhteen raja kulkee. Mikä on sallittua ja mikä ei? Milloin on liian mustasukkainen ja milloin on syytä mustasukkaisuuteen? Kenen kanssa saa olla tekemisissä ja millä tavalla? Onko jättämättä kertominen salailua? Onko vaihtoehtoina olla joko vainoharhainen tai luottavainen, vai mitä siihen väliin mahtuu? Onko tietyn vapauden antaminen ja hyväksyminen vahvan luottamuksen merkki? Pitääkö toisen toimintaa vain sietää, vaikka itseä epäilyttää, vai voiko kertoa miltä tuntuu ja mitä toivoisi ilman että sillä ’ahdistaa’ toista liikaa? Pitääkö silloin omaa mustasukkaisuutta piilotella? Mitä sitten jos rajattomuus ajaa väärille teille? Viattoman, kaverillisen viestittelyn ja jonkin enemmän raja voi olla häilyvä.
Tällä kertaa en puhu omasta puolestani, vaan kyselin joukolta ihania naisia heidän mielipiteitään asiasta.
A: ”Jos toinen menee aina mun edelle, niin sitten ei oo oikein.”
B: ”Mustasukkaisuutta saa tuntea kunhan se ei mee yli.”
C: ”En antais kysellä toista emäntää (bailuihin) mukaan, jos en itse olis menossa. Et en mä ihan mitä vaan suvaitsis.”
D: ”Liian mustasukkaista on jatkuva kyttääminen, puhelimen viestien salaa lukeminen tai jatkuva vaatiminen et saa niitä lukea. Suuttuu sun miespuolisista kavereista, joista kerrot ihan avoimesti.”
E: ”Kaveruus tulee häiritseväks silloin kun mies yöpyy jonkun naisen luona, ja viettävät paljon aikaa yhdessä.”
F: ”Meillä saa käydä vastakkaisen sukupuolen kavereilla yötä ja viettää aikaa. Mysteerikaverit sitten erikseen, keitä en tunne.”
D: ”Tietty vapaus ja hyväksyminen osoittaa luottamusta.”
G: ”Kun sanon mustasukkaisuudestani, niin itelle tulee fiilis, ettei semmosta sais tuntea. Siksi yritän sitä peitellä, vaikka olen tosi helpolla mustis. Kokemukset on tehneet musta sellaisen”
H: ”Ite lähen siitä ajatuksesta, että molemmilla on oma elämä eikä ystäviään tarvitse rajata sukupuolen mukaan. En voi estää toista viesteilemästä ja tapaamasta muita, mutta en ehkä odota kotona. Mikä järki on parisuhteessa, jossa toista pitää vahtia ja rajottaa?”
I: ”Raja menee siinä, että luulevat tekevänsä sen salaa. Jos on puhtaasti kaverisuhde, niin sitä ei minusta tarvitse millään tavalla peitellä tai salailla.”
J: ”Jos on kavereita ennen mua, niin saa olla. Kaikenlainen suhteen aikainen ystävystyminen on kyl sit aivan suoraan kiinnostumista muista naisista. Samoin eksät, panot, hoidot, säädöt ehdoton nounou. Ei tarvii kaveerata, tai sit voi jäädä kaveeraamaan ihan rauhassa.”
A: ”Mä en ymmärrä tuota eksien kieltoa. Ex on aina syystä ex. Pitää vaan ne tietyt rajat, niin kaikki on hyvin.”
E: ”Ei totaalikieltoa eksiin, mutta kyllä ihmettelisin, jos sinne päin olisi usein menoa (jos ei yhteisiä lapsia)”
Viestittelystä:
K: ”Siinä kohtaa kun mies viestittelee ”salaa” exälleen minun nukkuessa vieressä, niin siinä menee minun sietämisen raja.”
C: ”Jos se on sellaista viestittelyä mitä voi antaa huoletta luettavaksi, mitä ei tarvii peitellä tai salailla ja mistä ei mieti, että miten selittää ja sanoo, jos puoliso vahingossa/tahallaan ne lukis- sit on ihan ok. Jos viestin sisältö on ”olispa mun nainen sun kaltainen/mistä sunlaisia naisia saa/oot kaikki mitä oon halunnu/nähdäänkö salaa/poista tämä viestiketju” -ei oo ok.”
D: ”Mä en tiedä kenen kaa tuo viestittelee ja kuinka paljon, eikä kiinnosta. Saa olla tekemisissä kenen kanssa haluaa. Toki jos tietäisin että exän kanssa näkee ja viestittelee jatkuvasti niin saattaisin ihmetellä. Riippuu toki viestien sisällöstä, ja mitä jättää kertomatta. Yks herran naispuolinen kaveri mietityttää, joku outo viba mulla vaan tulee.”
G: ”Oon joskus joutunut sanoo ja kieltää olemasta yhteydessä exään. Sen exä laitteli sille paljon viestejä, et haikaili sitä selkeesti takas. Piti sanoa et nyt loppuu tuo viestittely.”
Ja loppujen lopuksi lähes kaikki (ehkä jopa kaikki, kaikki ei vain maininnut asiasta) suosittelee suoraan sanomista miehelle, jos jokin asia vaivaa ja mietityttää. ”Kannattaa mainita, että sua häiritsee, muttei suoraan lähteä kieltämäänkään.”
Enää musta ei niin kovin tunnu, että olisin vaatinut liikoja, kun en tykännyt siitä kun oli silloin yhteydessä eksäänsä. Ja olinhan mä loppujen lopuksi oikeassa fiilisteni kanssa.
Me kaikki ansaitaan enemmän. Ja eri asiat toimivat toisille paremmin kuin toisille.
Missä teidän muiden raja kulkee?
Kuvat: ©Anni (http://anninjorinat.blogspot.fi/)