Horoskooppihömppää

Luin hömppäjutuista 3 houkuttelevinta naisen horoskooppimerkkiä. Keskityin tässä vain jousimieheen, (kaksi muuta oli leijona ja rapu) tietenkin, koska itse olen se; 

”Jos luulit jo löytäneesi oikean rakkauden merkityksen, huomaat, että olit väärässä sillä hetkellä, kun suutelet tätä naista. Elämä hänen kanssaan on kuin kaunein satu ja sinä olet niin innoissasi viettäessäsi lopun elämääsi hänen kanssaan.
Hän on se, joka kantaa sinut yli huonojen päivien ja se, joka nauraa kanssasi hyvinä päivinä. Hän tuo niin paljon positiivista energiaa elämääsi ja hänen älykkyytensä saa sinut ajattelemaan, että hän on täydellinen puolisosi.
Tällainen nainen on hyvä äiti ja omistautunut vaimo ja hän aina tietää, kuinka pitää huolta perheestään. Hän suojelee lapsiasi kaikelta pahalta ja hän on tukenasi koko elämäsi ajan. Hän tarvitsee kiintymystä, kompromisseja, rakkautta ja tukea sinulta, joten varmistu, että sinä tarjoat hänelle nämä asiat.
Hänen tulee myös tietää, että sinä olet valmis tekemään uhrauksia hänen vuokseen juuri niin, kuin hänkin tekee sinun vuoksesi. Hän tietää, että parisuhde ei ole yksisuuntainen katu ja hän pyytää yhtä paljon kuin antaa.
Tuomalla iloa ja positiivisuutta sinun elämääsi, hän tuntee tekevänsä hyvää miehelle, jota hän rakastaa. Sinun tulee varmistua, että sinä et loukkaa häntä hänen vapaamielisyytensä vuoksi. Jos kunnioitat häntä, hän löytää aina keinon palkita sinut ja pitää sinut tyytyväisenä sillä tavalla, kuin vain hän pystyy.”
(Lähde)

Uskoo kuka uskoo mihinkään horoskooppihömppiin, mutta mä olen aina huomannut itsessäni paljon omaan horoskooppiini osuvia asioita. Tuon jutun mainitusta älykkyydestä voi tietenkin olla montaa mieltä, mutta omasta mielestäni olen suhteessa ollessa muuten juuri täysin tuollainen. 
Miksi ei sitten kelpaa… hmmm… Ehkä kukaan ei halua elämäänsä huolehtivaa ja Hänelle omistaunutta elämään iloa, valoa tuovaa naista ja satuelämää, vaan jotenkin tylsän taviselämän. 

IMG_6237.JPG

 

Suhteet Oma elämä Rakkaus Höpsöä

There’s a fine, fine line

Siinä on vain hienoinen ero. Monessa asiassa. Tuntuu, että monikin asia on niin lähellä, mutta silti niin kaukana toisistaan. Ota siitä nyt sitten selvää. 

Mutta tämä upea musikaalikappale, musikaalista Avenue Q -sanoisin että siinä on kyllä pointti ja ihan täyttä asiaa nämä lyriikat. Olisin itsekin voinut sanoa juurikin noin.

There’s a fine, fine line between a fairy tale and a lie
And there’s a fine, fine line between ”You’re wonderful” and ”Goodbye”
I guess if someone doesn’t love you back it isn’t such a crime
But there’s a fine, fine line between love
And a waste of your time

Ana I don’t have the time to waste on you anymore
I don’t think that you even know what you’re lookin for
For my own sanity, I’ve got to close the door
And walk away…

https://www.youtube.com/watch?v=8gWg0TsZi0E

Ystävyyden ja rakkauden välissä on vain ”fine line”, mutta sitä on myös rakkauden ja vihan välissä. Mun mielestä. Tein siitä hienon kaavionkin. Mutta siis mun mielestä rakkauden vastakohta ei ole suinkaan viha, vaan välinpitämättömyys. Ja viha onkin yllättävän lähellä rakkautta.

AD03B225-7C89-4671-98A1-7AC730773223.jpg

Merkitsin tähän myös mun oletuksen meidän tunteista. Mun tunteista, ja Laurin tunteista mua kohtaan. Ton perusteella näyttäisi että hänellä olisi paljon enemmän tunteita mua kohtaan kuin mulla häntä. Vaikka tietenkään se ei ole niin. Hänellä on vain erilaisempia tunteita, kun taas mä olen pitäytynyt tietylle alueella. Sen jälkeen kun joskus friedzone ylittyi, niin sinne ei ole takaisin päästy. Mun alue alkaa siitä heti ystävyyden jälkeen (pitää olla jotenkin enemmän kuin ystävä), ja päättyy lähellä vihaa. Eli keskellä on vain rakkaus. En ole ihan varma tuosta vihaosastosta, että onko siellä joskus käväisty. Pikemminkin sanoisin, että huonoina hetkinä (jätettynä) olen enemmän tuntenut pettymystä ja loukkausta. Tuskin sitä vihaa. 

Hänen alueen analysointi päättyy juuri ystävyyteen. Joistakin aiemmista sanoista huolimatta en usko että se on oikeasti sen pidemmällä edes käynytkään. Ja noi huonommat asiat sieltä, olen kokenut hyvinkin vahvasti etenkin ensimmäisen yrityksemme päätyttyä. Sen välinpitämättömyyden, kylmyyden, ja suoranaisen inhon. En ole varma, onko sielläkään käväisty viha-osastolla, voi olla. Toisenkin yrityksen jälkeen pinnalla oli vähintäänkin feikattu välinpitämättömyys. Ja varmaan se nytkin nostaa päätään taas.

Siitä mä sen päättelenkin, ettei ikinä ole voinut olla kyse rakkaudesta, koska ääripäähän, sen vastakohtaan välinpitämättömyyteen, on niin helppo hänellä päästä.

IMG_6408.JPG-The Vampire Diaries-

Suhteet Oma elämä Rakkaus Suosittelen