Alku

Yleensä ihmiset kysyy ”millaista blogia sä kirjotat”. Mä en oikein ikinä osaa vastata millasia blogia mä kirjoitan. Olisi selkeää jos olisi erityisen hyvä jossain, niin kirjoittaisin blogia tietysti siitä. Osaan tehdä ainoastaan hyvää guacamolea, punaista pestoa, lohipastaa sekä cupcackeja ja niistä ei oikein saa ruokablogia. Askartelu- sekä ompelutaidot rajoittuu yleensä askarreltujen sekä ommeltujen asioiden ostamiseen joltain joka ne on taidolla tehnyt. Ei ole vauvaa, ei koiraa ja mitä hittoa mä sisustaisin kun mun koti on 26 neliön kokoinen, niin ei siitäkään paljon saa runoja raapusteltua.

Yleensä kirjoitan siitä mitä havainnoin ja mitä elämä tuo. Yhdessä blogissa oli tavallaan teema kun asuin Englannissa. Se oli Englanti – kovin yksinkertaista. Yksi asia mitä rakastan havainnoida on ihmiset ja se mitä niillä on päällä. Mä en usko osaavani kirjoittaa niin sanottua muotiblogia – mikä jo sanana kuulostaa liian suurelta. Muoti muutenkin. Tyyli on parempi. Se antaa enemmän vapauksia. En ole koskaan myöskään lukenut sanaakaan ns. muotiblogeista, joten vaikea sanoa millaisia ne on.

Pyöreitä, soikeita, pitkiä, lyhyitä, pulleita, hinteliä, vaaleita, tummia, nuoria ja vanhoja – Miten pukea niitä kaikkia? Äärinmäisen mielenkiintoista katseltavaa. Havainnointi on myös yksi lempitavoistani löytää uusia vinkkejä pukeutumiseen. Mitenhän toi on saanu ton hiukset noin? mistähän toi mekko on? pakko saada tollanen laukku! Onpa kivat kengät… Ja kaiken kruunaa jokavuotiset matkat Lontooseen – tuonne minun muotimekkaani euroopasta. Voi siellä voisi istua tunteja katsomassa ihmisiä ja sitä tunnelmaa. 

Jos joku kysyy mistä mä kirjotan. Niin tästä mä ehkä kirjotan.