Tyttöleirillä olen ollut ennenkin, kerran aikaisemmin. Halusin uudestaan. Hyvällä tyttöenergialla; Aada, Inka, Berfin ja mä. Seurakunta järjestää näitä leirejä ainakin keväisin, kesäisin ja syksyisin. Kerron nyt teille mitä kaikkea me siellä touhusimme…

Leirille lähdimme perjantai-iltana kirkon pihasta klo 17.00. Meitä oli kaikkiaan 2 linja-autollista tyttöjä iältään 7-14 vuotta. Leirialueella meille jaettiin huoneet. Huoneitten nimet olivat Näre 1-2, Honka, Kuusi, Mänty 1-2 ja Tammi. Minä pääsin ystävieni kanssa Mänty kakkoseen. Mänty oli kaikkein kauimpana päärakennuksista. 

Meille olikin heti järjestetty ohjelmaa rastien muodossa. Meidät jaettiin isosten mukaan ryhmiin. Aluksi potkittiin jalkapalloa eri ruudukkoihin ja siitä sai sitten pisteitä onnistumisen mukaan. Toisella rastilla heitimme tikkuja ja katsoimme kenen joukkue pääsi pisimmälle. Sen jälkeen kerättiin käpyjä ryhmässä ja katsottiin millä ryhmällä niitä oli eniten. Sitten harrastimme ryhmädynamiikkaa akrobatian muodossa. Seuravalla rastilla leikimme norjalaista eli siinä tarvittiin käsiä ja jalkoja ja eri asentoja. Rasteja oli vielä vaikka kuinka paljon lisää ja lopussa laskimme pisteet yhteen. Meidän joukkueemme tuli toiseksi. Tässä kuvassa näette ystäväni Berfinin tarkkaavaisena. 

Tässä taas on ystäväni Inka. Rastien jälkeen saimme pullaa ja mehua. Meillä olikin sitten tunnin verran vapaa aikaa ja menimme ”yrjöpyörään” eli karuselliin. Muistan, että pienempänä en malttanut siitä poistua riittävän ajoissa ja sittenhän se oksennus sieltä tulikin. Nyt meillä oli kaikilla mahat kunnossa ja pyörimme oikein urakalla. Vapaa-aikaa ei loppujen lopuksi ollut leirillä paljoa. Hartauksia oli todella paljon. Ne ovat kyllä ”boring”, varsinkin kun niitä on liikaa. 

Leirillä piti mennä kymmeneltä nukkumaan. Se ei ollut kivaa, koska meillä oli juttua ties kuinka paljon. Laitoimme aamulla kellon soimaan jo ennen kahdeksaa, että ehtisimme hieman jutella ja rauhassa heräillä ennen muita. Siitä tuli kauhea haloo, mokomasta asiasta. Olisi pitänyt kuulemma koisia kahdeksaan tai sitten olla ihan hiljaa ja miettiä kertotauluja päässä, jos kerran oli hereillä. Ankeaa! 

Lauantaina vietimme paljon aikaa ulkona. Leikimme paljon erilaisia leikkejä isosten kanssa mm. väriä ja hedelmäsalaattia. Ruokaa saimme ihan riittävästi ja se oli ihan syötävää. Keitto oli suorastaan suussa sulavaa. Jälkiruokana oli kerran mangorahkaa ja se oli makoisaa. Illalla pääsimme saunaan ja me tytöt olimme varanneet itsellemme kasvonaamiot ihan leikkimielessä; oli kurkkunaamiota ja mansikkaa sekä vadelma-mangoa. Niitä sitten hölväsimme kasvoihimme ja kokeilimme mitä ihomme niistä tykkäisi. Otin tässä itsestäni kuvan vadelma-mangot naamallani.

Summa summarum; Leirillä oli ihan kivaa, mutta muutamia asioita muuttaisin. Ensinnäkin, isosten ei tulisi olla liian nipottavia pikkuasioista. Jos meillä tytöillä on hauskaa, me tulemme uudestaankin. Ruikuttava isonen voi pilata koko leirin ihan todella. Se ei ole kenenkään etu. Monille tämmöinen leiri on ensikosketus seurakuntaan, kastetilaisuuden jälkeen tietysti. Me olemme niitä mahdollisia tulevia seurakunnassa toimijoita. Jos me pidämme näistä leireistä, me saatamme haluta itse vaikka isoseksi. Minä ainakin tietäisin millainen isonen minä haluaisin olla. Mukava ja kannustava sekä antaisin hieman enemmän vapauksia, jotka eivät toki ole sääntöjä vastaan. Antaisin myös jutella sängyssä, enkä komentaisi heti nukkumaan.

Myöskin ihan mahdotonta ”jeesustelua” voisi hieman hillitä. Onhan tämä siis tietenkin seurakunnan leiri, mutta minä näkisin tämän enemmän semmoisena yhdessä tekemisenä ja toisten ihmisten huomioon ottamisena. Eikös niin ole tarkoituskin? Toki henkisyys on hyvästä, mutta kristinuskon hengellisyys taas itsessään on minusta vähän liikaa. Ainakin minulle. Minulla ei ole vielä käsitystä omasta uskonnostani, minä etsin sitä vielä.

Juttelimme tyttöjen kanssa, että voisimme kyllä taas kesällä tulla leirille uudestaan. Kesällä on ihanaa, kun pääsee uimaan. Seurakunnan leirialue on ihan järven rannalla. Nyt oli vielä liian kylmä. Kun tulin kotiin, minulla oli nuha 🙁