Viime keväänä irtisanoin oman vuokrasopimukseni tulevaa Pariisin muuttoa silmällä pitäen. Kesäkuun asuin siis jo tässä asunnossa, tosin itsekseni, sillä varsinainen asukas oli ulkomailla töissä samaan aikaan. Vuokraa en kuitenkaan joutunut maksamaan, vaan hyvitin punkkailuni kunnostamalla 15 vuotta vanhan työpöydän.

Lähtötilanteessa (kuva alla) pöytä oli ruma ja kulunut. Se oli kärsinyt mm. sen päällä sytytetystä ruudista. Auringon polttamat jäljet, kolot, naarmut sekä oikean käden jättämä harmaa jälki olivat itsessään jo syy tehdä pöydälle jotain. Vankkatekoinen puinen työpöytä oli sen verran laadukas, ettei sitä olisi mitenkään kannattanut korvata uudella. Se ei kuitenkaan sinällään sopinut yhtään muihin kalusteisiin, joten se päätettiin maalata uuden väriseksi. Olihan sitä jo niin monta vuotta sen värisenä katseltu.

1. Alkutilanne, jossa painiskellaan ruman pöydän tuomien ongemien parissa. Päätetään siis uudistaa se.

2. Lainataan isältä hiomakone ja muut hiomiseen tarvittavat välineet. Irrotetaan vanhat vetimet. Suojataan huoneen muut kalusteet. Laitetaan hengityssuojain. Hiotaan pöytä, kitataan kolot, hiotaan, kitataan uudelleen ja hiotaan. Poistetaan myös ylälaatikon lukko ja täytetään reikä kitillä.

3. Pohjatöiden jälkeen (hiomisen jälkeen mm. pöydän ja huoneen puhdistaminen ja pyyhkiminen hiomapölystä) pohjamaalataan Otex-tartuntapohjamaalilla, kuten kuvassa yllä on tehty. Huone suojattava huolellisesti ja vahinkojen varalta pidettävä lakkabensiini käsillä, jotta maalitahrat voidaan puhdistaa tuoreena.

4. Kun pohjamaali on kuivunut ohjeessa mainitun ajan, voidaan pintamaalata Empire-kalustemaalilla. Annetaan kuivua huolella eikä riskeerata maalipinnan vaurioitumista pariin päivään, viikkoon.

5. Ruuvatan uudet vetimet paikoilleen ja valmista on! Ensimmäinen kuukausi kohdellaan pöytää nätisti, sillä maalipinta ei ole saavuttanut vielä lopullista kovuuttaan.

Bisous, C