Kantapaikassa: Miten hyvältä asiakaspalvelu tuntuukaan

Tämä on aina auki. Tämä on 40 metriä ulko-ovelta. Tässä on kivoja yhden/kahden hengen pöytiä. Tähän paistaa aurinko iltapäivällä, eli tämä korvaa oman pihan/parvekkeen. Täällä suihkutetaan viileää vesisumua päälle silloin kun tähän paistaa aurinko kuumasti iltapäivällä (génial!). Tässä on hyvä valo lukea iltaisinkin. Täällä on aina ihmisiä, mutta tämä ei ole koskaan niin täynnä etteikö tänne mahtuisi. Palvelu on ystävällistä. Täällä tiedetään mitä minulla on tapana tilata. Minua tervehditään kun vain kävelenkin ohi, mikä on jo luksusta.

Kaipa tätä voisi kutsua kantapaikaksi tai vähintäänkin hyväksi naapuriksi. Saanko esitellä, Café Odessa.

Tämän paikan lisäksi käyn myös muissa paikoissa, kuten vastapäisessä Bistro d’Edgarissa, jossa on Odessaa halvemmat hinnat. Erityisesti kuitenkin silloin kun haluan istua terassilla, nauttia ulkoilmasta ja olla vain, tulen Odessaan, siis silloin kun en erityisemmin kaipaa ruokaa tai juomaa vaan lähinnä maisemanvaihdosta.

Sekä Odessassa että Edgarissa minut tunnetaan. Edgarissa tilaan mitä sattuu, joten siellä erityishuomio tarkoittaa vain sitä että kaikki tarjoilijat tervehtivät ja kysyvät kuulumisia. Sen sijaan Odessassa tilaan aina samaa, joten siellä pelkkä nyökäytys riittää tilaukseksi. Usein minua palvelee aina sama vanhempi miestarjoilija, vaikka töissä onkin aina useampia.

Noin muutenkin tuntuu siltä, että Pariisissa kohdellaan kanta-asiakkaita enemmän kanta-asiakkaina kuin Suomessa. Oli kyseessä sitten kahvila, leipomo, ravintola, vaateliike tai sisustuskauppa, henkilökunta/omistaja ilmoittaa tavalla tai toisella muistavansa sinut henkilökohtaisesti mikäli näin on asian laita. Melko usein jo toisella vierailukerralla sinua kohdellan kuin kuningatarta verrattuna normaaliin pariisilaiseen palveluun. Esimerkiksi kahvila Colorovasta sain leipomotuotteita ilmaiseksi kotiinviemiseksi kun kahvilan sulkemiseen oli aikaa enää tunti. Kyllä henkilökohtainen asiakaspalvelu piristää päivää, vaikka kyse ei olisikaan mistään sen kummemmasta. Näin ulkomaalaisena (ja siis ulkopuolisena) se tuo lämpimän olon kun tuntemattomat ihmiset muistavat ja huomioivat juuri sinut ja vieläpä tällaisessa miljoonakaupungissa – ei ollaan missään Mikkelissä tai Savonlinnassa (paikkakunnat joissa olen kokenut hurjia kulttuurishokkeja tuttavallisen ja lämpimän asiakaspalvelun suhteen verrattuna jähmeään hämäläiseen tyyliin). Tällaiset pienetkin asiat ovat minulle sellaisia, jotka saavat minut viihtymään entistä paremmin Pariisissa.

Bisous, C